Anna Rantalan matka hoivakriisin myrskyn silmästä tähän päivään: ”Heräsi halu saada oman alueen hoivakodit priimakuntoon”

Anna Rantala oli juuri aloittanut Attendolla uudessa roolissa Pohjanmaan alueen palvelupäällikkönä, kun hoivakriisi rysähti sisään omista ovista ja ikkunoista helmikuussa 2019.

Vanhustenhoito oli noussut tammikuussa kiihkeän julkisen keskustelun kohteeksi. Valvira oli määrännyt naapuriyrityksen hoivakodin suljettavaksi merkittävien puutteiden vuoksi. Nyt viranomaiset kävelivät sisään omalle työpaikalle, Alavudella toimivaan hoivakotiin, jonka avajaisia oli juhlittu aivan äskettäin.

– Olin juuri ensimmäistä päivää palvelupäällikön roolissa, kun valvojat kävelivät sisään. Tuntuihan se hurjalta nähdä omat kasvot näissä uutisissa, kun aivan äskettäin olin ollut mukana hoivakodin avoimissa ovissa ja kiertänyt median kanssa uusissa tiloissa, Rantala kertoo.

Vasta avattuun hoivakotiin oli muuttanut iso määrä hyvin huonokuntoisia ikäihmisiä. Hoivakotiin ei saatu tarpeeksi nopeasti riittävästi henkilökuntaa, ja osa rekrytoiduista irtisanoutui pian avajaisten jälkeen. Kuusi asukasta kuoli lyhyen ajan sisällä. Kuussote-kuntayhtymä otti toiminnan vastuulleen.

Rantalan mukaan ne työntekijät, jotka jäivät hoivakotiin töihin, olivat ammattitaitoisia, hyviä hoitajia, jotka hoitivat asukkaita hyvin. Otsikoissa kerrottiin kuitenkin muista asioista.

–  Hetken aikaa yritin mennä kaupassakin piiloon ihmisten katseilta. Mutta pian heräsi halu saada oman alueen yksiköt priimakuntoon, Rantala sanoo.

Nyt hän työskentelee samalla alueella Pohjanmaalla aluepäällikkönä 16 Attendo-kodin johtajan esihenkilönä.

–  Noista ajoista on otettu opiksi ja toimintaa on kehitetty ihan valtavasti. Olen tosi onnellinen siitä, että minun alueellani työskentelee todella sitoutunutta väkeä. Hoivakotien johtajat aidosti haluavat tehdä omasta yksiköstään kylän parhaan hoivakodin, ja näin ollen minun on helppo auttaa ja tukea heitä, Rantala kertoo.

Hoivakriisi oli myös mainekriisi, joka käynnisti muutosmatkan

Rantala kiittää Attendon uutta johtamisjärjestelmää, jonka myötä aluepäälliköillä on tuettavanaan inhimillinen määrä hoivakodin johtajia.

–  Uusien yksiköiden aloitukset tehdään nyt aivan eri tavalla ja esimerkiksi henkilökunnan riittävyyden suhteen olemme todella realistisia ja mietimme, miten reagoimme yllätyksiin. Suunnittelussa otetaan huomioon, että joka ikinen talo on omanlaisensa, ja johtaja vie talon toimintaa omannäköisesti eteenpäin, Rantala kertoo.

Myös viranomaisyhteistyö on kehittynyt.

–  Hoivakriisin aikaan viranomaiset saivat paljon yhteydenottoja ja epäkohtailmoituksia, ja se kuormitti varmasti myös heidän toimintaansa. Aika nopeasti löysimme yhteistyössä yhteisen sävelen. Nyt teemme ja suunnittelemme monia asioita yhdessä. Esimerkiksi saatamme kysyä aluehallintoviranomaiselta neuvoja tai kommentteja siihen, miten joku asia kannattaisi ratkaista. On hienoa, että suhde heidän kanssaan on avoin ja pystymme usein yhdessä tutkimaan, mikä ratkaisu olisi paras mihinkin tilanteeseen, Rantala sanoo.

Hoivakriisi osoitti Attendolle suuren muutostarpeen. Kriisin tuloksena on tehty useita muutostekoja. Attendo käynnisti johtajille mittavan koulutusohjelman, jossa opitaan esimerkiksi parempia palaute- ja viestintätaitoja. ASKO- ja sadan prosentin vastuu -keskusteluissa jokainen attendolainen on päässyt tai pääsee lähiaikoina keskustelemaan työkaverien kanssa, miten oma toiminta vaikuttaa muihin ihmisiin. Uusi perehdytysmalli otettiin käyttöön syyskuussa. Toimintoja on organisoitu uudelleen ja vähennetty esimerkiksi johtajalta laskutukseen kuluvaa aikaa. Järjestelmäuudistuksia on tehty myös rekrytointiin, kun uudet urasivut verkossa avattiin.

Anna Rantala on ilokseen huomannut, että Attendon toimintakulttuurin periaatteet ja muutosmatkan teot houkuttelevat uusia työntekijöitä.

Omassa työssään hän haluaa olla valmentaja, joka tukee ja auttaa hoivakodin johtajia.

–  Silloin kiireisenä vuotena koin aika paljon riittämättömyyden tunteita. Vaikka tiesin, että todellakin teen kaikkeni ja usein pitkää päivää, niin ajoittain kyllä tuskastuin. Mutta nyt on hienoa nähdä, mihin niistä ajoista on päästy, Rantala sanoo.

Muutosmatkan teot näkyvät tyytyväisinä asiakkaina ja läheisinä

Yksi yksittäinen iso muutos, jonka Rantala nostaa esille, on avoimuuden lisääntyminen hoivakotien toiminnassa. Attendon asiakaskokemuksen valmennukset ja uuden toimintavan omaksumiseen sisältyvä sadan prosentin vastuu -ajattelu on lisännyt ja lisää mallin käyttöönoton laajentuessa työyhteisöjen vuorovaikutusta ja tukee epäkohtien esiin tuomista ja niihin ajoissa puuttumista. Tämä kaikki on osa Attendon aloittamaa muutosmatkaa, joka tähtää kulttuurinmuutokseen ja suomalaisten luottamuksen palauttamiseen.

Muutosmatkan toteutumiseen vaikuttavat kaikki Attendolla työskentelevät. Jokainen kohtaaminen on osa attendolaisuutta ja rakentaa kuvaa attendolaisuudesta. Hoivatyön arjessa muutos voisi jäädä rutiinien ja kiireen jalkoihin. Hoivakodin johtajilla ja asiakaskokemuksen valmentajilla, eli ASKO-valmentajilla, on tässä kohtaa iso rooli, jotta muutos ei pysähdy.

Carita Tammiranta on yksi Anna Rantalan alueella työskentelevistä 16:sta hoivakodin johtajasta. Hän on työskennellyt pitkään hoiva-alalla niin yksityisellä kuin julkisella puolella. Attendolla hän aloitti keskellä hoivakriisiä vuonna 2019 sairaanhoitajana.

–  Näen, että sen jälkeen on tapahtunut paljon, kun asioita on ryhdytty laittamaan järjestykseen. Muutosmatkan ajatuksen ostin heti omakseni. Meidän muutosmatkan kaava on hyvin selkä ja yksinkertainen, ja se avautuu kaikille helposti. Erittäin tärkeänä näen sen, että meidän ylin johto on sitoutunut siihen. Toimitusjohtaja Virpi Holmqvistin innostuneisuus näkyy ja tuntuu koulutuksissa ja kuukausi-infoissa. Se on meille esihenkilöille tosi tärkeää, jotta voimme ja jaksamme viedä muutosta eteenpäin omassa arjessamme ja löydämme sille ajan, Tammiranta sanoo.

Tammiranta kertoo, että hänen johtamassaan Attendo Pihlakartanossa Seinäjoella muutosmatkan teot ovat näkyneet muun muassa asiakastyytyväisyyden kasvuna.

–  Asiakastyytyväisyys on parantunut ihan hurjasti. Myös läheisiltä on tullut kiitosta siitä, että olemme huomioineet enemmän heitä, Tammiranta sanoo.

Tammiranta tietää, että jokainen kehittyy omassa tahdissaan, eivätkä kaikki ole samaan aikaan valmiita muutokselle.

–  On hienoa, että jokaiseen Attendo-kotiin on koulutettu ASKO-valmentaja, sillä ajan löytäminen muutokselle ja sen eteenpäin viemiselle kohtaa arjessa isoja haasteita. Innostusta ei pysy kenellekään päähän kaatamaan. Meillä henkilökunta on sitoutunut muutokseen, ja se vaatii esimiehen aktiivisuutta pitää näitä asioita yllä. Ja täytyyhän niitä vastarannan kiiskiäkin olla. Kun kyseenalaistetaan, saa mahdollisuuden kertoa, miksi asioita tehdään, Tammiranta sanoo.