- Arkisto
- Artikkelit ja blogit
- ASKO-keskustelut vahvistamassa kohtaamisia
ASKO-keskustelut vahvistamassa kohtaamisia
Jaa
ASKO (lyhenne sanasta asiakaskokemus) on Attendon oma kohtaamisiin perustuva koulutusohjelma. ASKOssa syvennytään työyhteisön kohtaamis- ja palautetaitoihin yhteisten ASKO-keskustelukarttojen ja ryhmäharjoitusten avulla. Attendo-kodeissa työskentelee ASKO-valmentajia, joiden päätehtävänä on hoivatyön ohella luotsata karttakeskustelut työyhteisölle, yhteistyössä hoivakodin johtajan kanssa.
ASKO-keskustelut aloitettiin Attendo-kodeissa osana Attendon muutosmatkaa. Ensi vuonna julkaistaan vuorossaan jo kolmannet ASKO-keskustelukartat.
Attendon asiakaskokemuksen asiantuntija Minna Linna on luotsannut ASKO-ohjelmaa Attendolla nyt noin kolmen vuoden ajan.
– Olennaista muutosmatkassa on toisen näkökulman vahvistaminen. On tärkeää huomata, miltä asiat näyttävät ja tuntuvat asukkaan tai läheisen näkökulmasta. Työskentelemme asukkaidemme kodeissa, jonka vuoksi on tärkeää ymmärtää, mikä on heidän kannaltaan omannäköinen elämä. Näistä samoista teemoista keskustelemme ASKO-kartoilla, Minna sanoo.
Välitöntä palautetta ja aitoja kohtaamisia
Raumalla sijaitsevan, ympärivuorokautista hoivaa tarjoavan Attendo Steniuksen henkilökunta on käynyt läpi jo kahdet ASKO-karttakeskustelut ja odottavat innolla kolmansia. Steniuksen ASKO-valmentaja Tiina Heiskari pitää karttakeskusteluja tärkeinä, koska ne ovat konkreettinen ja helppo tapa nostaa tärkeitä asioita esille.
– Meillä keskusteluihin on jo totuttu, ja kaikki osallistuvat keskusteluihin hyvillä mielin. Vanhemmat kollegat tsemppaavat myös uusia työntekijöitä niihin, kertoo Tiina.
– Olemme huomanneet, että ASKO-keskustelujen ansiosta palautteen antaminen työyhteisössämme on helpottunut. Työntekijät uskaltavat antaa palautetta toisilleen sekä myös esihenkilöille, sanoo Attendo Steniuksen johtaja Lumi Pursiheimo-Vanhanen.
Johtajana Lumi on kokenut, että satsaaminen ASKO-keskusteluihin on todella ollut sen arvoista. Hänen mielestään työyhteisö voi nyt paremmin.
Tiinan ja Lumin mukaan ASKO-opit näkyvät konkreettisesti esimerkiksi siinä, että päivittäinen tervehtiminen on parantunut.
– Kohtaamisissa kaikki lähtee itsestä. Kun tulee töihin, on hyvä miettiä, mitä minä tuon työyhteisöön ja mitä positiivista voin jakaa muille, sanoo Tiina.
– Kun kohdataan asukkaita, tervehditään, hymyillään ja kysytään, mitä sinulle kuuluu. Asukkailta tulee palaute välittömästi. Myös läheiset ovat kiittäneet, että Steniukseen on mukava tulla vierailulle, kun tulee kohdatuksi.
Asukas kaiken keskiössä
Tulevien, ensi vuonna julkaistavien uusien ASKO-keskustelukarttojen keskiössä on vielä aiempaa vahvemmin asukas. Pääteema kartoilla on asukkaan omannäköinen ja mielekäs arki. Karttatehtävien avulla syvennytään muun muassa asukkaan itsemääräämisoikeuteen ja turvalliseen arkeen.
– Erityisesti haluamme, että asukkaidemme arki on yksilöllistä ja omannäköistä, sillä asukkaitamme varten teemme työtämme, Minna sanoo.
Tulevilla ASKO-kartoilla käsitellään lisäksi erilaisuutta ja työyhteisön monimuotoisuutta.
– Työyhteisömme ovat monimuotoisia ja niissä tulisi huomioida erilaisia toiveita ja tarpeita sekä sitä, miten voimme oppia toisiltamme joka päivä.
Kohtaamiset ovat Attendolla kaiken toiminnan sydän ja tämä näkyy myös ASKO-kartoilla. Työyhteisöt pohtivat karttojen äärellä, miten voivat yhdessä vahvistaa kohtaamisia niin asukkaiden, läheisten kuin koko työyhteisön kesken.
– Kun tunteet ovat kohtaamisissa läsnä, voi vuorovaikutus olla haastavaa. Siksi positiivisen tunnelman luomisella on todella merkittävä rooli. Siihen jokainen voi vaikuttaa, Minna toteaa.
"Meillä ei ole hoitajapulaa ja meille halutaan töihin”
ASKOn myötä opittuja asioita pidetään Attendo Steniuksessa jatkuvasti yllä. Lumi kokee, että Tiinan vahvuus ASKO-valmentajana on samalla vahvuus koko Steniukselle.
– Tiina on sydämellään mukana ja motivoitunut. Hän myös kouluttautuu jatkuvasti itse.
Tiina itse kokee ASKO-valmentajana vahvuudekseen sen, että hän on helposti lähestyttävä ja aina valmis kuuntelemaan.
– Meillä on keskusteluissa aina mukana itkupaperipino, koska kaikissa keskusteluissa aina joku tirauttaa, kertoo Tiina.
Lumi puolestaan pitää itseään kehitysmyönteisenä johtajana, joka haluaa muutosta, ja näkee sen tarpeellisena. ASKO on tukenut tämän toteutumista.
ASKO-valmennukset ovat Lumin mukaan Steniuksessa myös rekrytointivaltti.
– Meillä ei ole hoitajapulaa ja meille halutaan töihin.
Kuva: Attendo Steniuksessa kysytään viikoittain henkilökunnalta kaksi kysymystä, joiden avulla saadaan lisättyä positiivisuutta työyhteisössä. Kysymyksiin vastataan anonyymisti. Kuva Attendo Steniuksen Instagram-tililtä @attendo_stenius
ASKO-sanakirja – mikä ihmeen ASKO? |
ASKO Lyhenne ASKO tulee sanasta asiakaskokemus. Attendo lanseerasi ASKO- eli asiakaskokemusohjelman vuonna 2021 osana muutosmatkaa ja entistä parempia kohtaamisia. |
ASKO-VALMENTAJA Jokaisessa Attendo-kodissa työskentelee ASKO-valmentaja. ASKO-valmentajan tärkein tehtävä on yhdessä Attendo-kodin johtajan kanssa varmistaa, että Attendo-kodissa käydään kohtaamis- ja palautetaitoihin keskittyvät ASKO-karttakeskustelut. Tärkeää on, että jokainen pääsee osallistumaan, keskustelemaan ja ideoimaan yhdessä työkavereiden kanssa. Attendo kouluttaa ASKO-valmentajia säännöllisesti ja tukee heitä ASKO-keskustelujen toteuttamisessa. |
ASKO-KARTTAKESKUSTELU Attendo-kodeissa käydään ASKO-valmentajan johdolla yhteiset ASKO-karttakeskustelut. ASKO-karttakeskustelujen äärellä keskustellaan pienryhmissä tärkeistä teemoista: kuinka kohtaamme asukkaan, läheiset tai työkaverimme? Miten voimme parantaa näitä kohtaamisia ja pysähtyä olemaan läsnä juuri siinä hetkessä? Entä kuinka voimme yhdessä kehittyä? ASKO-karttakeskustelujen materiaaleihin sisältyy ASKO-keskustelukartta, tehtävävihkot sekä tehtäväkortit, joiden avulla harjoitellaan palautteen antamista ja vastaanottamista. |