Asukas mukaan työhaastatteluun - toipumisorientaatiossa asukas ja työntekijä ovat tasa-arvoisia

Toipumisorientaatiossa pyritään pois sairauskeskeisestä ajattelutavasta ja keskitytään kohtaamiseen ja merkityksellisen yhteyden luomiseen sekä toivon synnyttämiseen. Toipumisorientaatio vaatii tietynlaista asennetta toipujien kanssa työskenteleviltä ja koko työkulttuurilta. Asenteiden muuttaminen ei aina ole helppoa, kun siirrytään sairauskeskeisyydestä ihmiskeskeisyyteen. Toipuminen ei tarkoita täydellistä parantumista tai oireettomuutta, vaan sairaudesta huolimatta voi elää täyttä ja hyvää elämää.

Attendon Pohjanmaan mielenterveys- ja päihdekuntoutuksen aluepäällikkö Virpi Särkiniemi on nähnyt konkreettisesti työssään, että ajattelutavan muutos motivoi työntekijöitä.

– Koulutus on muuttanut tapaamme ajatella omaa työtämme. Toipumisorientaatiossa nähdään asiakkaan vahvuudet ja voimavarat. Työntekijöiltä se vaatii ajattelumallin muutosta, kun asukkaan voimavarat pyritään saamaan esiin kuuntelemalla aidosti ja osallistamalla häntä, kertoo Särkiniemi.

Kouluttajina ovat olleet Living skillsin ammattilaiset sekä Kukunorin toiminnanjohtaja Markus Raivio.

– Toipumisorientaatio on herättänyt innostusta siitä, että näinkin voidaan tehdä. Oikeastaan muutokset eivät ole kovin suuria. Esimerkiksi asuakkaiden päivän kulku on kirjattu aiemminkin ylös. Uutta on se, että asukas itse on mukana prosessissa, Särkiniemi kuvailee.

Särkiniemen mukaan toipumisorientaatiossa korostetaan sitä, että jokainen asukas on yksilö, jonka oman motivaation ja toipumispolun löytäminen on tärkeää. Tämäkin vaatii pieniä ajattelutapojen muutoksia työyhteisöissä. Siihen kuuluu myös muutosvastarintaa. Esimerkiksi pitkään työtä tehnyt kollega saattaa sanoa, että näinhän me olemme aina tehneet, mutta sitten voi kysyä, vai olemmeko, ja miten asiakasta voisi osallistaa vielä paremmin.

Pienin askelin kohti unelmia

Pohjanmaan Attendo-kodeissa toipumisorientaatio näkyy arjessa niin, että asuakkaille järjestetään viikoittain omaohjaajahetki, jossa toipumista edistetään tavoitteellisesti. Särkiniemen mukaan tavoitteellisuus on tehnyt työstä mielekkäämpää. Se lisää myös työntekijöiden oivalluksia ja ahaa-elämyksiä.

– Ajattelemme esimerkiksi niin, että jos asukkaalla on iso unelma, ei teilata sitä, vaan lähdetään sitä kohti. Jos unelma on esimerkiksi tulla presidentiksi, lähdetään toteuttamaan sitä kysymällä, mikä olisi ensimmäinen askel kohti unelmaa. Se voisi olla vaikkapa huomion kiinnittäminen puhtaisiin vaatteisiin.

Kuten muidenkin alueiden Attendo-kodeissa, myös Pohjanmaalla toteutetaan säännöllisesti asiakastyytyväisyyskyselyitä. Niissä kysytään muun muassa sitä, miten asukasta on autettu hyödyntämään omia vahvuuksiaan. Särkiniemen mukaan toipumisorientaation toteutuminen vaatii jatkuvaa aiheen esillä oloa. Siksi on tärkeää, että tietyt perusasiat toteutetaan kaikissa Attendo-kodeissa säännöllisesti ja tavoitteellisesti.

– Esimerkiksi yhteisökokoukset, joissa asukkaat ovat mukana aktiivisina toimijoina, tulisi toteuttaa viikoittain. Myös omaohjaajahetket asukkaan kanssa tulisi toteuttaa säännöllisesti ja tavoitteellisesti. Seuraava, piankin toteutettava vaihe on se, että asukkaat otetaan mukaan suunnittelemaan palveluita kokemusasiantuntijoina sekä toimimaan vertaistukena. En voi ajatella muuta kuin että tämä kaikki on asiakkaan lisäksi myös työntekijän työhyvinvointia lisäävää.

Asukkaat mukaan tiskaamaan ja tukihenkilöiksi

Helsingissä toimivan Attendo Lassilan Vasken mielenterveys- ja päihdeyksikön työntekijät ovat saaneet toipumisorientaatiokoulutuksen syyskuussa. Noin 60 asukaan palvelukodissa työntekijöitä on siitä lähtien kannustettu vuorovaikutukseen ja kohtaamiseen asukkaiden kanssa. Asukkaita kannustetaan kohti heidän omia tavoitteitaan.

–  Pyrimme lisäämään tietoisuuttaa siitä, miksi ja miten työtä voidaan tehdä yhdessä asukkaiden kanssa. Toipumisorientaatio on tuonut työhömme tietyn punaisen langan, kertoo Lassilan Vasken johtaja Elisa Kaihlamäki.

Lassilan Vaskessa on tarkoitus järjestää asukkaille työtoimintaa oman talon sisällä.

– Esimerkiksi hygieniapassin hankkija voi osallistua tiskaamiseen. Talon sisällä voisi olla myös tukihenkilö, joka opastaa uusia asukkaita. Tiedän, että joissain yksiköissämme asukkaat ovat olleet mukana uusien työntekijöiden rekrytoinneissa. Tätä mekin voisimme lähteä toteuttamaan.

Kaihlamäen mukaan osa asukkaista on aktiivisia ja he osallistuvat mielellään asumisyksikön kehittämiseen. Aktiivisuutta ei kuitenkaan vaadita, jos se ei lähde asukkaasta itsestään.

Lassilan Vaskessa jokaisen asukkaan kanssa tehdään yhdessä suunnitelma asumiseen. Siihen kirjataan tavoitteet ja askeleet, joiden avulla niihin on mahdollista päästä. Viikoittaisissa yhteisökokouksissa asumiseen ja toimintaan liittyviä toiveita voidaan käydä läpi yhdessä.

Uuden juurruttaminen vie kuitenkin aikaa. Asukkaiden motivaatio helpottaa työskentelyä ja antaa myös työntekijöille onnistumisen kokemuksia.

Viime keväänä toimintaterapeutiksi Turun ammattikorkeakoulusta valmistunut Anni Raitio on saanut vakituisen työpaikan Lassilan Vaskesta. Hänen mielestään uudessa työssä on ollut kiinnostava nähdä eri ikäisten- ja vointisten asukkaiden arkea.

– Merkitykselliset kokemukset auttavat minua jaksamaan työssäni. Se, että saa onnistumisen tunteen asukkaan hyväksi tehdystä työstä.

Lue myös:
Ergonomiakoulutus tähtää taitojen jakamisen kulttuuriin
Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien oma festari Satakunnassa
Harjoittelussa Attendolla: Muutosprosessi mielenterveyskuntoutujien kanssa