- Arkisto
- Artikkelit ja blogit
- Harjoittelussa Attendolla: Muutosprosessi mielenterveyskuntoutujien kanssa
Harjoittelussa Attendolla: Muutosprosessi mielenterveyskuntoutujien kanssa
Jaa
Olen 28-vuotias lähihoitaja ja opiskelija Joensuusta. Opiskelen Karelia ammattikorkeakoulussa sosionomiksi kolmatta vuotta. Suoritin syventävän harjoittelun 10 viikkoisen opintojakson Attendo Soljussa. Harjoitteluni aikana pääsin syventämään osaamistani mielenterveystyöstä ja toteuttamaan muutosprosessin yksikön asiakkaiden kanssa. Tässä tapauksessa muutosprosessilla ei tarkoiteta suuria tavoitteita ja kokonaisvaltaista elämäntapamuutosta. Muutosprosessi piti sisällään oivaltamista hyvinvoinnista, toimintaan osallistumista ja siihen sitoutumista sekä yhteisöllisyyttä. Isossa roolissa oli myös sosiokulttuurinen innostaminen, jonka yhtenä tavoitteena on hyvän arkipäivän elämänlaadun tavoitteleminen.
Olosuhteiden uhri vai arjen sankari?
”Mitä voin tehdä, että jaksan arjessa paremmin?” ”Millaisilla valinnoilla voin vaikuttaa omaan hyvinvointiini?” Muun muassa näiden kysymysten äärelle pysähdyimme mielenterveyskuntoutujien kanssa hyvinvointiryhmässämme. Ryhmän tarkoituksena oli lisätä tietoisuutta hyvinvoinnin osatekijöistä, kuten unesta, ravinnosta, liikunnasta, sosiaalisista suhteista ja mielekkäästä arjesta. Aluksi keskustelimme yleisesti hyvinvoinnista, mitä se tarkoittaa ja pitää sisällään. Jokainen sai kertoa oman kokemuksensa ja vastaukset olivat hyvin erilaisia. Yhden hyvinvointiin vaikuttaa hyvä unenlaatu, toiselle oikeanlainen lääkitys tuo turvaa ja kolmannelle ystävyyssuhteet ovat merkittävässä roolissa.
Kuva: Mielenterveyden käsi -juliste, Mieli RY
Olet saattanut törmätä tähän kuvioon mielenhyvinvoinnin osatekijöistä esiteltynä käden muodossa. Tätä kuviota kutsutaan mielenterveyden kädeksi, jossa jokaisella sormella on oma paikkansa ja tehtävänsä, jotta hyvinvointi pysyy tasapainossa. Meidänkin yksikkömme seinältä löytyy tämä kuva ja siinä esitellyt asiat olivat hyvinvointiryhmämme teemoja eri kokoontumiskerroilla. Jokaisesta osa-alueesta riitti keskusteltavaa ja lähestyimme aiheita luovilla menetelmillä. Harjoittelimme rentoutumista lyhyen rentoutumisharjoituksen avulla, kirjotimme ystäväkirjaan sivun itsestämme vahvistaaksemme itsetuntemusta sekä pelasimme hyvinvointipeliä, jossa jokainen pääsi pohtimaan omia keinoja huolehtia mielen hyvinvoinnista. Ryhmätoiminnan tuotoksena syntyi kymmenen oivallusta, joilla voi lisätä hyvinvointia arjessa.
Päivittäiset valinnat ratkaisevat
Arkisilla valinnoilla voimme vaikuttaa mielen hyvinvointiin. Arkiset asiat ja selkeä päivärytmi tutkitusti edistävät terveyttä. Mielekäs arki ja tekeminen taas lisäävät iloa ja innostusta. Toimeliaisuus arjessa lisää hallinnan tunnetta ja edistää hyvinvointia. Toimeliaisuuteen kuuluu arjen perusasioita kuten itsestä huolehtiminen, siivoaminen ja osallisuus yhteisössä. Yhteisössä parasta on se, että jokainen voi olla osallisena ja osallistua toimintaan oman jaksamisen ja kiinnostuksen mukaan.
Mielenterveyskuntoutujien keskuudessa hyvinvoinnin osatekijät vilahtelevat puheissa päivittäin. Aamuisin vaihdetaan kuulumisia yöunista, päivällä houkutellaan kaveria kaupungille mukaan ja iltapalalla pohditaan kuinka terveyttä haittaavista kiloista pääsisi eroon. Ohjaajat ovat rinnalla kulkijoina arjessa ja havainnoivat aktiivisesti näitä hyvinvoinnin osatekijöitä. Ohjaajan yksi tärkeimmistä tehtävistä on olla läsnä ja kuunnella asiakasta. Asioista puhuminen ja toisen ihmisen läsnäolo vähentävät stressiä ja auttavat jaksamaan arjessa. Kiinnittämällä huomiota pieniin asioihin kuten hyötyliikuntaan, annoskokoon ja tupakoinnin vähentämiseen, lisäämme hyvinvointia ja vähitellen huomaammekin sen muuttuneen tavaksi.
Kohtaa itsesi myötätuntoisesti
Onneksemme tänä päivänä meitä kannustetaan kohtaamaan itsemme lempeästi ja arvostamaan kehoamme. Meitä kannustetaan puhumaan tunteistamme ja kohtaamaan myös kielteisiä tunteita. Kielteisten tunteiden ohimenevyyden ymmärtäminen on tärkeä hyvinvoinnin taito. Hyvinvointi lisääntyy harvoin kielteisten ajatusten kautta. Itsensä ruoskimisen sijaan voi pohtia miten suhtautuu itseään ja muita kohtaan. Myötätuntoa harjoittelemalla voi vapautua kielteisten ajatusten kierteestä ja lisätä hyvinvointia. Itsensä kunnioittaminen ja arvostaminen tuo iloa elämään ja auttaa meitä yrittämään parastamme.
Pysähtyminen ja tunteiden hyväksyminen sekä lempeä asenne – siinä kaikki mitä mieli kaipaa!
Kuva: Hyvinvointiryhmän muutosprosessin tuotos. Tehnyt: Anniina Vänskä ja Attendo Soljun asiakkaat, 2022.
Anniina Vänskä
Kirjoittaja opiskelee Karelia Ammattikorkeakoulussa sosionomiksi. Hän suoritti syventävän harjoittelunsa Attendo Soljussa.
Lähteet:
Mieli Ry. 2018. Mielenterveyden käsi.
Mieli Ry. 2018. Myötätunto on kaikille hyväksi.