Hoivatyöntekijöiden sitoutumista tukee läsnäoleva johtajuus ja yhteen hitsautunut työyhteisö

”Se yhteen hiilen puhaltaminen, se että ollaan kaikki sitä samaa sakkia.”

Aloitin Attendo-kodin johtajana marraskuussa 2020 Kaavilla. Kyseessä oli uusi ikäihmisten ympärivuorokautisen palveluasumisen yksikkö, jonne henkilökunta siirtyi suoraan Kaavin kunnalta. Tätä ennen minulla oli paljon erilaista johtamiskokemusta niin avohuollon kuin myös laitospalveluiden johtamisesta. Henkilökunnan saavuttua hoivakotiimme kysyin heiltä ensimmäiseksi ”Mitä toivotte minulta johtajana?”. Jokainen työntekijä sai kertoa toiveistaan kirjoittamalla sen paperille nimettömänä. Sain vastaukseksi paljon hyviä eväitä uudelle johtajapolulleni. Puolen vuoden kuluttua arvioimme yhdessä, miten olin vastannut työntekijöiden toiveisiin ja miten olin onnistunut esihenkilötyössäni.

Edellisenä vuonna olin aloittanut sosiaali- ja terveyshallintotieteen maisteriopinnot Itä-Suomen yliopistossa. Jo ennen opintojen aloittamista minulla oli vahva näkemys siitä, millaisia asioita haluaisin tutkia tulevassa opinnäytetyössäni. Henkilökunnan vaihtuvuus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa on ollut suurta viime vuosien aikana. Siitä on media uutisoinut paljon, mutta olin sen myös omakohtaisesti kokenut niin aiemmassa lastensuojelutyössäni kuin nykyisessä hoivakotityössä. Kuitenkin kokemukseni mukaan oli olemassa sellaisia yksiköitä, joissa henkilökunnan vaihtuvuus oli pientä tai sitä ei ollut juuri laisinkaan. Oliko kyse sitten johtamisesta vai oliko yksikössä jotain muita sellaisia tekijöitä, jotka sitoivat henkilökunnan paremmin työyhteisöön? Näitä asioita halusin selvittää pro gradu -tutkielmassani positiivisen psykologian valossa. Toisin sanoen halusin tutkia sitä mikä työpaikoilla oli toimivaa ja löytää onnistumisen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä liittyen työntekijöiden työhön sitoutumiseen.

Pro gradu -tutkielmani käsitteli johtamisen yhteyttä hoivakotityöntekijöiden työhön sitoutumiseen. Tutkimukseen osallistui kolmen yksityisen hoivakodin johtajat sekä henkilökunnan jäseniä, kuten sairaanhoitaja, lähihoitaja, hoiva-avustaja, hoitoapulainen, laitoshuoltaja ja geronomi. Tutkimuksen aineisto hankittiin hoivakodeissa toteutettujen ryhmäkeskustelujen avulla. Tutkimuksen erityispiirteenä oli se, että tutkimukseen valittiin tietoisesti sellaisia hoivakoteja, joissa työntekijöiden vaihtuvuus oli pientä eli alle 10 % vuonna 2022. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää hoivakotityöntekijöiden ja johtajien näkemyksiä työntekijöiden työhön sitoutumisesta.  

Tutkimustulosten mukaan hoivakotityöntekijöiden työhön sitoutumista tukevat kokonaisvaltainen, läsnäoleva johtajuus sekä toimiva, yhteen hitsautunut työyhteisö. Lisäksi etenkin pienillä paikkakunnilla, sitoutumiseen vaikuttavat myös muut tekijät, kuten lyhyt työmatka tai työpaikkojen valintojen vähäisyys. Johtamisessa oleellista on se, että johtaja on sekä fyysisesti, emotionaalisesti että sosiaalisesti läsnä työpaikalla.

Fyysinen läsnäolo tarkoittaa sitä, että hoivakodissa on paikalla johtaja, joka tekee hänelle kuuluvia työtehtäviä. Emotionaalisella läsnäololla tarkoitetaan sitä, että johtaja huomioi työntekijöitä esimerkiksi tervehtimällä heitä ja kysymällä kuulumisia sekä kuuntelee työntekijöiden tarpeita, joita ovat esimerkiksi työvuorotoiveet. Lisäksi johtajan toivotaan osoittavan työntekijöille arvostusta, kunnioitusta sekä hyväksyntää. Emotionaaliseen läsnäoloon liittyy myös erilaisten tunteiden vastaanottaminen sekä johtajan luotettavuus ja turvallisuus. Johtajan sosiaalisella läsnäololla tarkoitetaan sitä, että johtaja osallistuu hoivakodin arkeen esimerkiksi innostamalla työntekijöitä, jakamalla vastuualueita ja työtehtäviä sekä olemalla tasapuolinen työntekijöitä kohtaan. Johtaja pystyy myös omalla toiminnallaan ja esimerkillään vaikuttamaan positiivisesti työpaikan ilmapiiriin. Johtajan toivotaan siis osallistuvan aktiivisesti hoivakodin arkeen sen sijaan, että hän istuisi pelkästään omassa huoneessaan tai tekisi etätöitä kotona. 

Tutkimukseen osallistuneet hoivakotityöntekijät ja johtajat toivat esille useita eri asioita, jotka heidän mielestään toimivat hyvin työpaikalla. Näitä olivat:

• yhteinen arvopohja
• mielekäs asukastyö
• toimivat tilat
• toimiva tiimityö
• sosiaalinen tuki
• osaaminen
• hyvä ilmapiiri.

Yhteiseen arvopohjaan liittyy toisten työntekijöiden arvostaminen ja kunnioitus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvoisuus sekä luottamuksellisuus. Toimivaan tiimityöhön liittyy hyvä ryhmähenki ja yhteen hiileen puhaltaminen, sitoutuminen, tutut työkaverit, moniammatillisuus, erilaisuus, tasavertainen dialogi, vastuun jakaminen, joustavuus ja vapaus toteuttaa asioita. Sosiaaliseen tukeen liittyy toisten auttaminen, ongelmien pohtiminen yhdessä sekä pahan olon purkaminen. Hyvään ilmapiiriin liittyy hyvä tunnelma, välittömyys, avoimuus, huumori ja työkaverin kiittäminen. Työyhteisön yhteen hiileen puhaltaminen ja kokemus siitä, että koko työyhteisö on samaa sakkia, on erittäin tärkeä asia. Johtajat toivat esille sitä, että he haluavat korostaa tasavertaisuutta työyhteisössä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, ettei ketään työntekijää nosteta erityisesti jalustalle koulutuksen tai jonkun muun tekijän vuoksi, vaan kaikki työntekijät työtehtävästä riippumatta ovat samanarvoisessa asemassa.

Myös muissa tutkimuksissa työntekijöiden työhön sitoutumiseen on vaikuttanut merkittävästi heidän saamansa tuki muilta työntekijöiltä sekä johtajalta. Paljon puhutaan hyvästä ryhmähengestä ja työilmapiiristä. Lisäksi arvostuksen tarve nousee esille useissa muissa tutkimuksista ja siitä kuulee myös kentältä. Työpaikalla olisi hyvä pohtia sitä, miten osoittaa arvostusta työkavereille ja johtajien olisi lisäksi syytä kysyä työntekijöiltä itseltään, mistä he tietävät, että heitä arvostetaan. Työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen on usein haasteellista vuorotyössä. Työntekijöiden työssäjaksamista tukee se, että he voivat vaikuttaa itse tuleviin työvuoroihin ja esittää toiveita. Joissakin yksiköissä olikin käytössä autonominen työvuorosuunnittelu.

Entä mitä työkokemukseni ja tutkimukseni tulokset ovat opettaneet minulle johtajana ja miten itse johdan työyhteisöämme? Johtajuus on jatkuva prosessi, jossa ei koskaan valmistu tai tule täydelliseksi. Johtaminen on jatkuvaa itsetutkiskelua, mutta samalla se on myös vuoropuhelua henkilöstön kanssa. Hoivakodeissa johtajalla on hyvä mahdollisuus olla mukana arjessa ja tehdä hoitotyötä yhdessä henkilökunnan kanssa. Näin saa paremman ymmärryksen siitä, mistä kaikesta työssä on kyse. Sanotaan, että johtaminen on sekä ihmisten johtamista, että asioiden johtamista. Johtajan täytyy toisaalta kyetä johtajamaan tunteella ja toisaalta taas järjellä. Jos jompikumpi painottuu liikaa johtamisessa, mennään metsään. Johtajan on myös oltava riittävän lähellä, mutta toisaalta kyettävä katsomaan tilannetta ”helikopteriperspektiivistä”. Johtajuus on siis myös tasapainottelua monenlaisten asioiden välillä.

Lopuksi kiteytän asiat, jotka omasta mielestäni ovat tärkeitä hoivakotien johtamisessa:

1. Ole kokonaisvaltaisesti läsnä työpaikalla ja seuraa työyhteisössä tapahtuvia asioita ja ilmiöitä.
2. Puutu mahdollisiin epäkohtiin ja negatiivisiin ilmiöihin välittömästi.
3. Osoita työntekijöille arvostusta: Kuuntele, kehu, kannusta ja kiitä sekä korjaa tarvittaessa.
4. Tue omalla esimerkilläsi työpaikan hyvää ilmapiiriä; muista toivottaa hyvät huomenet ja kiittää päivästä. Muista kysyä säännöllisesti kaikkien työntekijöiden kuulumisia.
5. Tue työryhmien tiimiytymistä ja hyvää keskinäistä yhteistyötä.
6. Muista tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työpaikalla.

Koko pro gradu -tutkielmani löydät täältä.

Tarja Tirkkonen
Hoivakodin johtaja, Attendo Elotupa