Kohtaamisia Attendolla -podcast: Läheisenä läsnä hoivakodin arjessa

Läheisten läsnäolo on tärkeä osa hoivakodin arkea. Hoivakoti on ikäihmisen koti, jonne vierailijat ovat tervetulleita. Hoivakodin henkilökunnan ja läheisten on todella tärkeää pitää yhteyttä ja jakaa tietoa. Näin varmistetaan, että hoivakodissa asuva ikäihminen voi elää hyvää arkea ja omannäköistään elämää. 

Muistiliiton kanssa yhteistyössä tuotetun Kohtaamisia Attendolla -podcastin uudessa jaksossa keskustelemassa ovat Outi Ronkainen Muistiliitosta ja Attendo Hämeen Härässä sosionomina työskentelevä Emma Järvi. Podcastia juontaa Susanna Paloheimo. Jaksossa keskustellaan siitä, miten läheisille voidaan viestiä avoimesti ja samalla hälventää heidän huoltaan muistisairaan ihmisen voinnista hoivakodissa. 

Läheiset tuntevat muistisairaan parhaiten

Läheiset tuntevat vanhuksen usein parhaiten, vaikka vanhus itse ei enää muistaisi niin hyvin. Jotta hoivakodin henkilökunta voi tehdä työnsä hyvin ja mahdollistaa asiakkaalle yksilöllisen elämän, heidän kannattaa osallistaa läheisiä hoivakodin arkeen. Läheiset toimivat usein linkkinä ikäihmisen elämään ennen hoivakotiin muuttoa. 

Läheiset voivat kertoa:

• Millainen persoona ikäihminen on?
• Mistä hän nauttii elämässään?
• Mitkä asiat ovat olleet hänelle tärkeitä, millaiset arvot hänellä on?
• Ikäihmisen hoidollista historiaa, jos esimerkiksi joku tietty lääke ei ole hänelle aiemmin sopinut.
• Yksityiskohtia ikäihmisestä: tämän lempiruuat, lempimusiikin ja muuta tietoa, josta voi olla apua arjessa. 

Hoivakodin työntekijät toimivat linkkinä ikäihmisen ja tämän läheisten välillä

Hoivakodin työntekijät toimivat läheisten linkkinä ikäihmisen tämänhetkiseen tilanteeseen. Muistisairaus muuttaa usein ihmistä ja tilanne voi olla uusi myös läheiselle. Joskus muistisairauden aiheuttamia muutoksia voi olla vaikea hyväksyä tai ymmärtää. Moni läheinen kokee, että sairaus etenee nopeammin kun ikäihminen muuttaa hoivakotiin. 

– Muistisairas saattaa hämmentyä paikan vaihdosta. Tutut rutiinit ja kuviot voivat mennä uusiksi, kertoo Emma Järvi.

–  Omaiselle voi näyttää siltä, että sairaus etenee, kun aiemmin arkea on eletty niin tiiviisti. Muutoksia ei ole välttämättä nähnyt ihan samalla tavalla. Jos käy harvemmin katsomassa, sairaus saattaa ottaa etenemisharppauksia, jatkaa Outi Ronkainen.  

Hoivakodin henkilökunnan on tärkeää viestiä läheisille ja pitää heidät tietoisina mahdollisista muutoksista, jotta asiat eivät tule yllätyksinä. Varsinkin, jos läheinen asuu esimerkiksi kaukana ja ei pääse vierailulle kovin usein. 

Muistisairas ihminen on usein se ainoa äiti, isä, puoliso tai sisarus läheiselle. On ymmärrettävä, että läheinen on kiinnostunut muistisairaan elämästä, tämän voinnista ja voinnissa tapahtuneista muutoksista. Aktiivinen viestintä läheisille päin kannattaa, sillä se lisää avoimuutta ja parantaa tiedonkulkua. 

– Tietenkin omaisen huoli on hänen iso tunteensa, joka vaikuttaa häneen paljon. Henkilökunnan kannattaa keskustella ja kuunnella heitä. Kannattaa tuoda esiin, että terveyttä ja hyvinvointia seurataan ja että muistisairauden etenemistä seurataan. Se voi helpottaa omaisen hätää, kertoo Muistiliiton asiantuntija Outi Ronkainen.

Vertaistukea muistisairaan läheisille

Podcastissa puhutaan siitä, miten läheinen voi osallistua hoivakodin arkeen, sekä siitä miten hoivakodissa voidaan palvella myös läheistä. Attendo Hämeen Härässä on järjestetty esimerkiksi läheisten vertaistuki-iltoja, joissa läheiset pääsevät keskustelemaan tuntemuksistaan uudessa elämäntilanteessa ja jakamaan kokemuksiaan toisten samassa tilanteessa olevien kanssa. 

– Vertaistukiryhmämme on perustettu läheisen ehdotuksesta viime syksynä. Olemme tavanneet muutaman kuukauden välein. Tarkoitus on, että läheiset pääsevät näkemään toisia läheisiä ja keskustelemaan niistä ajatuksista ja tunteista, jotka heräävät siitä kun oma läheinen on siellä hoivakodissa. Sehän herättää valtavasti erilaisia tunteita. Sinne saa kaikki halukkaat osallistua. Meillä on onneksi ollut pieni ja tiivis porukka. Hetki pysyy intiiminä ja kaikki pääsevät ääneen, kertoo sosionomi Emma Järvi. 

Vertaistukiryhmä on helpottanut esimerkiksi korona-aikana, kun hoivakodeissa ei saanut vierailla. Läheiset pääsivät purkamaan tunteitaan aiheesta. 

Jos oma hoivakoti ei vielä järjestä vertaistukiryhmiä, sellaisen järjestämistä voi ehdottaa. Vertaistukea löytyy myös Muistiliitolta. Paikalliset Muistiyhdistykset järjestävät vertaistukiryhmiä ympäri Suomen. 

Attendo on koostanut työntekijöille myös Läheisen kanssa -koulutuksen, joka keskittyy läheisviestintään ja hyviin kohtaamisiin. Sekä hoivakoti että läheinen pelaavat samassa joukkueessa, sillä molemmat haluavat, että ikäihminen voi hyvin. 

Kuntouttava työote hoivakodissa

Hoivakodeissa noudatetaan kuntouttavaa työotetta. Se tarkoittaa, sitä että hoivakodissa kannustetaan asukasta tekemään itse, eikä tehdä kaikkea tämän puolesta. Kuntouttava työote ei tarkoita sitä, että muistisairas parantuu entiselleen, mutta hänen hyvinvointiaan pidetään yllä asiakkaan omien voimavarojen mukaan. Tämä edellyttää sitä, että hoivakodissa tunnetaan asukas. Työntekijöiden tulee tuntea asukkaan voimavarat, mutta myös tietää milloin tämä tarvitsee apua.

– Meillä arjessa kannustaminen ja arjen lomassa tekeminen on tärkeää. Esimerkiksi ihminen, joka istuu pyörätuolissa mutta kävelykykyä on jonkun verran, niin kävelytetään häntä. Lakanoita voidaan viikata, tai pyyhkeitä. Sieltä tulee taito muistin kautta, kertoo Emma Järvi. 

Hoivakodeissa käy myös fysioterapeutti, jonka käynnit auttavat asukasta pitämään yllä toimintakykyä. Aivojumppa ja muistelu ovat osa hoivakodin arkea, ja todella tärkeä osa ikäihmisen hyvinvointia. 

Muistelussa apuna voi käyttää esimerkiksi:

• Vanhoja videoita
• Vanhoja kuvia
• Musiikkia
• Tuoksuja
• Tekemistä, kuten leipomista. Tekemisen aikana voi kysellä mitä muistoja tekeminen herättää

Kuuntele podcastista myös vinkkejä, miten suhtautua, jos muistisairas ei muista sinua. Jaksossa annetaan lisäksi keskusteluvinkkejä muistisairaan kanssa jutteluun. 

Vieraina:
Emma Järvi, sosionomi
Outi Ronkainen, Muistiliiton asiantuntija

Lue myös:
Muistisairaan kohtaaminen
Muistisairaan läheinen ja tunteet
Mitä on intervallihoito?