- Arkisto
- Artikkelit ja blogit
- Kuulovamma ei ole este laadukkaalle hoivatyölle – tunnetila välittyy ilman sanoja ja elekieli tukee kommunikointia
Kuulovamma ei ole este laadukkaalle hoivatyölle – tunnetila välittyy ilman sanoja ja elekieli tukee kommunikointia
Jaa
Krista Perätalolla on aistivamma, jonka takia hän on ollut kuuro syntymästään asti. Hän on halunnut aina työskennellä sosiaali- ja terveysalalla eikä ole antanut aistivamman olla este unelmilleen.
Krista työskentelee lähihoitajana Vääksyn Attendo Anianpellossa, joka tarjoaa hoivaa 48 ikäihmiselle. Moniammatilliseen työyhteisöön kuuluu lähi- ja sairaanhoitajien lisäksi hoiva- ja hoitoavustajia, fysioterapeutteja, keittiötyöntekijöitä ja siistijöitä.
Ennen Attendoa Krista on työskennellyt muun muassa lähihoitajana terveyskeskuksessa sekä Kuurojen Palvelusäätiön palvelukeskuksissa. Attendolla Krista on otettu loistavasti vastaan alusta alkaen, eikä kuurous ole vaikuttanut hänen rooliinsa työyhteisössä.
– Anianpeltoon oli helppoa sopeutua ja täällä voi olla oma itsensä. Talossa on lämmin henki, niin henkilöstön kuin asiakkaiden kesken. On aina mukava tulla aamulla töihin ja nähdä iloisia kasvoja, Krista kertoo sähköpostitse.
Arjessa Kristan apuna työpaikalla toimii yleensä viittomakielen tulkki. Tulkin läsnäolo tekee päivittäisestä kommunikoinnista vaivatonta. Mikäli tulkki ei ole paikalla, Krista käyttää kommunikointiin kynää ja paperia. Asukkaiden kanssa Krista käyttää myös paljon elekieltä. Anianpellon asukkaat ovat aina suhtautuneet Kristaan hyvin eikä hoivatyön tekemisessä ole ollut haasteita.
– Arkielämässä en koe olevani mitenkään eriarvoinen kuin kuulevat. Tulen toimeen kaikkien kanssa ja ihmiset osaavat kyllä kommunikoida kanssani.
Myös Anianpellon johtaja Marika Järvinen kokee, ettei minkäänlaisia ongelmatilanteita ole syntynyt. Marika on itse työskennellyt hoiva-alalla vuosia ja suorittanut muun muassa sairaanhoitajan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon. Anianpellon johtajana Marika on työskennellyt nyt reilun vuoden verran.
Esihenkilönä Marika näkee Kristan ehdottomina vahvuuksina rauhallisen ja tasaisen työotteen.
– Asukkaat suhtautuvat Kristaan todella hyvin. Krista kohtelee asukkaita hienosti ja kunnioittavasti. Muistisairaat imevät hoitajien tunnetilat itseensä ja Kristan kohdalla asukkaatkin tuntuvat olevan aina hyvällä tuulella ja rauhallisia, Marika sanoo.
Marika kokee, ettei kommunikoinnin kanssa ole ollut haasteita niinäkään kertoina, kun tulkki ei ole paikalla.
– Krista on sopeutunut työyhteisöömme vaivatta, häntä on helppo lähestyä. Myös niinä harvoina päivinä, kun tulkkia ei ole ollut, olemme pärjänneet mainiosti kirjoittamalla ja elekielellä.
Visuaalisuus ennen kaikkea
Koska visuaalisuus on kuulovammaisille erityisen tärkeää, myös Krista kokee hänelle sopivan parhaiten visuaalisuuteen ja tekstiin perustuvat viestintätavat. Visuaalisuuden avulla Krista saa myös erilaisia asioita ratkaistua.
Työkavereidensa kanssa Krista kommunikoikin joko elekielellä tai kirjoittamalla. Osa työyhteisön jäsenistä osaa lisäksi hieman viittomakieltä, joka on Kristasta hienoa.
– On tosi mukava, että työtoverit ovat oma-aloitteisesti halunneet opiskella viittomakielen alkeita hoitotyön tilanteita varten ja ovat kokeneet kielen oppimisen positiivisena, koko työpaikkaa rikastuttavana asiana, Krista iloitsee.
Näin pandemia-aikana hoivatyössä käytettävät kasvomaskit eivät ole vaikeuttaneet Kristan kommunikointia, sillä hän ei itse käytä huulilta lukemista kommunikoinnissaan.
– Käytän harvoin ääniä asukkaiden kanssa, joten maskin käyttö ei ole luonut erityisiä hankaluuksia.
Ennakkoluuloja hälvennetään tiedolla ja rohkeudella
Krista on kokenut, että kuuroudella on ollut jonkin verran vaikutusta työnhakuun vuosien varrella. Hän on kohdannut ongelmia työpaikkoja etsiessään ihmisten ennakkoluulojen takia. Joidenkin käsitys kuulovammaisista on automaattisesti se, että kuurous on varsinaista työntekoa estävä vamma.
– Kuulovammaisuus hämää luulemaan, että meillä viittomakielisillä olisi työntekoa estävä vamma, vaikka meiltä puuttuu vain kuuloaisti. Olemme kielivähemmistöä, jolla on visuaalinen kieli.
Attendolle hakeutuessa johtaja Marikan asenne Kristaa kohtaan oli heti avoin ja ystävällinen. Tästä Krista on erityisen kiitollinen. Olisikin kaikkien etu, että työnantajat uskaltaisivat työllistää matalammalla kynnyksellä myös kuulovammaisia. Vain käytännön tilanteissa työnantajat näkevät, miten työskentely todellisuudessa sujuu.
– Loppujen lopuksi kuurous vaikuttaa hyvin vähän siihen, mitä ihminen voi tehdä työkseen ja miten pärjää maailmassa, jos viittomakielistä ihmistä vain kohdeltaisiin yhdenvertaisesti kuulevien kanssa, Krista toteaa.
Johtaja Marika näkee aistivamman ennemmin työntekijän ominaisuutena, kuin työntekoa estävänä asiana.
– En koe aistivamman vaikuttavan millään tavalla työntekijän työpanokseen tai sopeutumiseen työyhteisössä.
Ennakkoluuloja voi Kristan ja Marikan mielestä hälventää tiedolla ja rohkeudella. Vuosien saatossa Krista on kasvattanut itselleen ajatusmallin, jonka kautta valaa ennen kaikkea uskoa itseensä ja omiin kykyihinsä. Tämä auttaa tilanteissa, joissa aistivamma saattaa tuntua asettavan hänet eriarvoiseen asemaan kuuleviin nähden. Myös avoimuudesta on ollut paljon hyötyä.
– Ajattelen, että täytyy luottaa itseensä ja ajatella, että minä pystyn! Töissä olen myös huomannut, että minulta löytyy uudenlainen rohkeus, oma-aloitteisuus ja halu kehittyä ja oppia uutta.
