Manifesti: Ikäihmiset ansaitsevat hyvän ja toimintakykyisen elämän - ratkaisut ovat olemassa

Mistä manifestissa on kyse, manifestin yksi allekirjoittaja ja Attendo Suomen kehitysjohtaja Minna Nissinen?

Suomi ikääntyy tällä hetkellä vinhaa vauhtia, ja ilmassa on pelkoa siitä, riittävätkö palvelut kaikille. Ratkaisuja on olemassa, mutta niitä hyödynnetään hoiva-alalla liian vähän. Moni asiantuntija eri toimialoilta jakaa tämän huolen. Olemme keskustelleet paljon siitä, miten voisimme yhdessä toimia sen puolesta, että mahdollisimman monella suomalaisella on mahdollisuus toimintakykyisiin vanhuudenpäiviin. Keskustelujen pohjalta syntyi tämä manifesti.

Olemme ikäihmisten näköisestä, toimintakykyisestä elämästä ”haaveileva” monialainen ”#sote: lle sykkivä” asiantuntijaryhmä. Olemme ihmisiä, jotka uskovat yhteistyön voimaan. Näin syntyi ryhmä #hopeinensiirtymä.

Mikä manifestin viesti on ikäihmisille?

Koti on siellä, missä ihminen asuu, yksin tai muiden kanssa. Iän myötä jokainen tarvitsee elämäntilanteeseen sopivan asumismuodon ja vaihtoehtoja tulee olla olemassa. Manifestin viesti ikääntyneille ja myös ”tuleville ikäihmisille” eli oikeastaan kaikenikäisille on se, että ikääntymisen mukanaan tuomia muutoksia on hyvä suunnitella etukäteen, ja että toimintakykyistä vanhenemista voidaan tukea eri tavoin muun muassa teknologian avulla. Digitalisaation, tekoälyn ja robotiikan avulla voimme saada älykkäitä apulaisia niin ikäihmisten kuin ammattilaisten avuksi. Ratkaisuja on olemassa, mutta niitä hyödynnetään hoiva-alalla liian vähän.

Mikä manifestin viesti on ikääntyneiden parissa hoivatyötä tekevälle työntekijälle?

Se hyvä työ, mitä työntekijät ja johtajat tekevät asukkaiden parhaaksi nyky-Suomessa, ansaitsee tulla esiin.

Ikääntyneiden elämästä ja hoitajien työstä kerrotaan yksipuolista tarinaa. Esimerkiksi kun THL selvitti asiakkaiden tyytyväisyyttä vanhuspalveluihin, selvityksen mukaan enemmistö oli tyytyväisiä palveluihin. Tämän oisi suonut poikivan juttuvinkkisuman toimituksiin.

Totta kai epäkohdat on selvitettävä ja ihmisillä on oikeus tietää niistä. Ihmisillä on kuitenkin oikeus tietää myös siitä uskomattoman hienosta työstä, mitä ikääntyneiden parissa tehdään joka päivä.

Somessa myönteisetkin asiat kääntyvät usein kielteisiksi, mutta senkin uhalla kannustaisin hoivan työntekijöitä kertomaan omasta työstään, ihan niistä pienistä arjen hyvistä hetkistä ja onnistumisista omassa tai työnantajan somessa. Hyvä ansaitsee tulla esiin, ja hyvä poikii lisää hyvää!

Manifesti nostaa esille teknologian roolin ikääntyneiden palveluissa. Millaisia esimerkkejä tästä on jo nyt käytössä?

Hoivakodeistamme tiedämme, miten teknologian avulla voidaan helpottaa työn suunnittelua ja parantaa asukkaiden turvallisuutta. Teknologisia innovaatioita on testattu ja hyödynnetty jonkin verran kotihoidossa, mutta palveluasumisessa hyvin vähän.

Hoivakodeista on hyviä kokemuksia esimerkiksi lääkkeiden koneellisesta annosjakelusta ja aktiivisuuden seurannasta eli esimerkiksi rannekkeista ja liikesensoreista, joilla muun muassa tunnistetaan kaatumisia tai eksymisiä. Tablettien avulla voidaan pitää yhteyttä läheisiin. Hoivakodeissa on myös pilotoitu ja käytössä yöhoivaan soveltuvaa teknologiaa, kuten sensori-, tekoäly- ja kameratekniikkaan perustuvia teknologioita.

Kaikissa kokeiluissa ja uudistuksissa lähtökohta on asukkaalle tuleva hyöty ja työntekijän perehdyttäminen ja mahdollisuus kehittää omaa työtään.

Artikkelin kuva: Attendo Tähtimön Instagram @attendo_tahtimo

Lue koko manifesti tästä:

MANIFESTI Onnistuneen ikääntymisen puolesta

SOTE-uudistuksen keskellä ja eduskuntavaalien alla on syytä nostaa keskiöön ihminen, joka helposti unohtuu järjestelmiä rakennettaessa. Ihmiset eivät ole järjestelmää varten vaan toisinpäin. Tieto on osa ihmistä ja mahdollistaa paremman elämän. Sitäkään ei pidä unohtaa.

Ihmiset ikään katsomatta ovat yhteiskunnan perusta. Kaikkien kokemuksia ja osaamista tarvitaan. Jokaisella on oikeus nauttia elämästä omalla tavallaan. Usko tulevaisuuteen ja kiitollisuus elettyyn elämään luovat myönteistä mielenmaisemaa ja auttavat jaksamaan vaikeinakin aikoina. Matkan varrella tarvitaan apua ja tukea. Keskiössä on aina kuitenkin ihminen ja hänen omannäköinen elämänsä.

Nykyaika ja tulevaisuus koostuvat tiedosta, jota kertyy koko ajan monista eri paikoista ja jota yhdistelemällä voidaan ennakoida, suunnitella parempaa elämää tai tehdä elämää helpottavia palveluja. Tieto ei enää ole irrallisia viipalekuvia elämän varrelta vaan koko elämän ajan kertyvää tietoa, joka ihannetilanteessa kulkee paikasta toiseen ollen siellä, missä sitä tarvitaan. On hullua jättää tieto käyttämättä.

Ikääntyminen ei ole pelkästään vanhojen ihmisten asia

Palvelutarve kasvaa 85-vuotiaana. Työikäisenä voi itsekin vaikuttaa työhyvinvointiin ja -kykyyn, jotta toimintakyky ikääntyessä säilyy ja palvelutarve on mahdollisimman pieni. Peli ei myöskään ole menetetty, vaikka myöhässä heräisikin asiaan. Kaikenikäiset voivat parantaa toimintakykyään. Yhteiskunta laittaa pankkiin rahaa, kun se panostaa kaikenikäisten hyvinvointiin sekä työ- ja toimintakykyyn.

Itse kukin voi iän karttuessa tarvita apua. Miten ihanaa olisikaan ikävalmentaja. Eläkkeen kynnyksellä kelpaisi eläkevalmentaja. Ajatella, jos vielä saisi henkilökohtaisen hoivapolun, jossa päättelypuun avulla voisi varmistaa, että kuntoutus haaverin jälkeen onnistuu.

Koti ja lähiympäristö on elämistä varten

Koti on siellä, missä kukin asuu, yksin tai muiden kanssa. Iän myötä jokainen tarvitsee elämäntilanteeseen sopivan asumisratkaisun. Vaihtoehtojen tuleekin olla tarpeen mukaisia. Etukäteen on hyvä suunnitella asumisen muotoja. Lainsäädännöllä vaihtoehtoja ei pidä rajata. Toimeenpanon vapaus synnyttää uusia ratkaisuja ja kokeiluja, joista toimivat jäävät elämään.

Suomi ikääntyy tällä hetkellä niin vinhaa vauhtia, että työvoimasta on pulaa kaikilla aloilla.  Koulutuspaikkojen lisääminen tai kansainvälinen rekrytointi eivät yksin auta. Oleellista on, mihin ihmisen osaaminen kannattaa käyttää. Tarvitaan kannusteita etsiä ratkaisuja muualta. Teknologia tekee oman osansa.

Digitalisaation, tekoälyn ja robotiikan avulla saadaan älykkäitä apulaisia niin ikääntyneiden kuin ammattialisten avuksi. Ratkaisuja on olemassa, mutta niitä hyödynnetään hoiva-alalla liian vähän. Henkilöstömitoitus on poistanut kannusteen etsiä teknologiasta ratkaisuja.

Kannattaa myös muistaa, että eläköityminen on mahdollisuus monelle. Osa jaksaa tehdä töitä, auttaa omia läheisiään tai löytää paikkansa vapaaehtoistyössä.

Onnistumiset esiin

Mediaa seuraamalla saa väärän kuvan ikääntyneiden elämästä ja hoitajien työstä nyky-Suomessa. THL selvitti asiakkaiden tyytyväisyyttä vanhuspalveluihin, ja selvityksen mukaan enemmistö oli tyytyväisiä palveluihin. Pääsikö tämä uutisiin? Ei. Harmillisen usein sinne pääsevät vain epäkohdat, jotka eivät kerro koko totuutta alasta.

Hyvien esimerkkien lisäksi tarvitaan roolimalleja, joihin samaistua. Suomalaiset voisivat ottaa mallia amerikkalaisista. Siellä ei vähätellä vaan ajatellaan, jos tuo pystyi sen tekemään, niin pystyn minäkin! Otetaan siis mallia Risto Pelkosesta, Aira Samulinistä, Seela Sellasta tai ihan kenestä vaan tavallisesta, oman elämänsä aktiivisesta sankarista. Nostetaan esiin erilaisia ihmisiä ja tarinoita, jotta jokainen löytää innostusta omaan elämäänsä.

Suomi ei vanhene yksin. Otetaan mallia maailmalta, kuten Kanadasta ja viedään osaamistamme muualle. Jakamisesta hyötyvät kaikki, ja sehän on yhtä juhlaa, kuten Radical Health Festival, jossa tietoa tästäkin aiheesta jaetaan meille ja muualle.

Kaiken tuloksena voimme luoda terveysalasta entistä vahvempaa talouskasvumoottorin vientituloineen, millä luodaan kestävä rahoitus hyvinvointipalveluidemme rahoittamiseksi.

#hopeinensiirtymä - miksi olemme mukana?

Monessa kahvipöydässä puhutaan, että ”tarttis tehrä jotakin”. Meiltä löytyi ideoita ja pyysimme tuttujakin mukaan. Näin syntyi ryhmä #hopeinensiirtymä.

Cristina Andersson - Kunnioitan ja välitän seniorikansalaisistamme. He tarvitsevat ja ansaitsevat hyvän elämän ja hoivan hopeisille vuosilleen.

Ulla Broms - Väitän, että hyvään elämään kuuluu yllätyksiä, elämyksiä ja järkevää tekemistä. Jokainen tarvitsee ympärilleen ystäviä ja yhteisön. Yhdessä ja oikealla asenteella tämä kaikki on mahdollista.

Saara Hassinen - Uskon vahvasti teknologian tuomaa apuun niin ikääntyville kuin ammattialaisille. Kannustan kaikkia pitämään itsestään huolta ja luomaan omannäköisen elämän.

Pia Heikkurinen - Haluan edesauttaa ikääntyneiden toimintakyvyn säilymistä ja osallistumista yhteiskunnalliseen toimintaan mahdollisimman pitkään. Radical Health Festival tarjoaa alustan tarvittaville radikaaleille muutoksille.

Anne Kangas - Haluan herätellä jokaista pohtimaan omia elämänilon lähteitä, elämän merkityksellisyyttä sekä sitä, mistä voi olla elämässään kiitollinen. Näin saamme rakennettua hyvää elämää.

Sanna Aunesluoma ent. Lauslahti - Ihmeitä ihmisiä varten tehdään yhdessä. Kun innovaatioita hyödynnetään ikääntyvän yhteiskunnan haasteista selviytymiseen, voimme luottaa, että meille kaikille ikääntyessä asiat ovat nykyistä paremmin.

Kiti Müller - Neurologina haluan vaikuttaa, että ihmisen terveyteen liittyvä tutkittu tieto jalkautuu käytäntöön ja varmistaa, että elinympäristö edistää ja tukee monin eri tavoin eri-ikäisten ihmisten toimintakykyä ja yhdessä oloa. 

Minna Nissinen - Haluan olla mahdollistamassa jokaiselle omannäköisen, hyvän elämän omista voimavaroista riippumatta ja hoivan parissa työskenteleville sujuvan arjen.

Susanna Paloheimo - Haluan, että jokainen voi luottaa elämän olevan vanhanakin elämänmakuista, turvallista ja arvokasta. Ei vain hoivan kohteena selviytymistä ja sinnittelyä.

Elisa Pilli-Sihvola - Mukana varmistamassa, että ikääntyvät voivat elää itsenäistä ja rikasta elämää.

Minna Saranpää - Intohimosta ihmisen näköisten ja elämän makuisten #sote palvelujen rakentamiseen ja ikäihmisten toimijuuden vahvistamiseen.

Osallistu haasteeseen

Lisää viesteihisi #hopeinensiirtymä tai #hyvääelämäävuosiin tai mitä vaan, jolla herätät tuttusi toimiin. Tähän tarvitaan meitä kaikkia.