Mielen hoitaminen on osa työhyvinvointia

Työskentelen itse mielenterveystyön parissa. Alallamme on tärkeää, että asiakkaidemme lisäksi henkilökunta voi hyvin. Kerron tässä tekstissä, miten me mielenterveystyön ammattilaiset vaalimme työhyvinvointia.

Kuka auttaisi auttajaa?

Mielenterveystyön ja psyykkinen kuormitus on suuri. Samanlainen kuorma painaa usein muitakin auttavissa ammateissa työskenteleviä. Työ vaatii jokaiselta työntekijältä taitoa reflektoida omia ajatuksiaan ja tunteitaan. Tunteista ja uupumuksesta puhuminen on luontevaa työyhteisössämme ja työntekijöidemme välillä. Olemme päivittäin tekemisissä mielenterveyden kanssa, joten on luonnollista kuulostella ja tarkastella myös omaa hyvinvointiamme.

Ohjaajille ja hoitajille sanotaan usein, että vaikka on empaattinen, pitäisi silti pystyä jättämään työasiat töihin. Silti usein työasiat ja asiakkaiden elämäntarinat voivat jäädä mielen päälle. On tärkeää opetella erottamaan tunne kokemuksesta. Erilaisista ja eri-ikäisistä ihmisistä koostuva työyhteisö voi toimia tässä apuna.

Vanhemmilla työntekijöillä on kymmenien vuosien työkokemus, elämänkokemusta ja iän mukanaan tuomaa henkistä vakautta. Alalla on myös paljon nuoria vastavalmistuneita. Heidän itsetuntemuksena voi olla vielä muovautumassa, jolloin työn henkinen kuormittavuus voi tuntua liialliselta. Nuoremmat työntekijät voivat oppia kokeneemmilta työntekijöiltä muiden taitojen lisäksi esimerkiksi tunteiden käsittelyä työhön liittyvissä asioissa.

Näin tunnistat kuormittumisen merkit

Sote-alalla työskentelee todella sitoutuneita työntekijöitä, jotka haluavat pärjätä ja hoitaa työnsä hyvin. Voi kuitenkin olla, että töissä aurinkoinen ja iloinen ihminen on kotona aivan loppu, eikä selviydy perusasioista. Miten esihenkilö voi tunnistaa tilanteen ja tarjota apua?

Liiallinen kuormitus saattaa näkyä mielialojen vaihteluna, stressitilana, kyynisyytenä tai hallinnan tunteen menettämisenä. Työpaikan avoin keskustelukulttuuri, turvallisuuden tunne ja luottamuksellinen suhde omaan esihenkilöön ovat uupumuksen hetkillä kultaakin kalliimpia. Uupumuksen ensimerkkeihin päästään puuttumaan sitä aiemmin, mitä parempi keskusteluyhteys on. Voisiko tilannetta helpottaa heti työtehtävien selkiyttäminen tai loman järjestäminen?

Työntekijä, joka uskaltaa puhua omalle esihenkilölleen kuormituksesta pelkäämättä esimerkiksi työpaikan menettämistä, saa varmasti apua. Tilanteessa kuunteleva, vakaa ja ymmärtävä esihenkilö osaa ohjata työntekijän tarvittaessa työterveyshuollon piiriin tai psykologille. Yhdessä keskustellen saadaan uupumisen syy selville, ja mikä tärkeintä: siihen voidaan vaikuttaa. Tämä kuitenkin vaatii sen, että suhde omaan esihenkilöön on luottamuksellinen, ja työntekijä kokee olevansa arvostettu.

Johtajakin tarvitsee tukea

Olen iloinen, että meillä Attendolla on työkykyvalmentajia. He toimivat yksikön johtajien sparrauskaverina ja tukena kaikissa vaikeissa henkilöstötilanteissa. Kyseessä on loistava malli, jolla voidaan helpottaa yksikönjohtajan kokemaa kuormitusta työssään.

Itse työskentelen aluepäällikkönä yksikönjohtajia varten. Palvelen, kannustan ja autan, jotta jokainen johtaja voi tehdä työnsä parhaalla mahdollisella tavalla. Vaikka johtajan työ on itsenäistä ja yksinäistäkin, on apua ja tukea oltava aina saatavilla. Jotta johtajan esihenkilö voi tunnistaa avun tarpeen, tulee vuorovaikutuksen ja keskustelukulttuurin olla avointa ja arvostavaa, ennen kaikkea luottamuksellista.

Erilaisista ihmisistä koostuva työporukka, vakaa johtaja, työnohjaus, työterveyshuolto, työkykyvalmentajat ja johtajan saama tuki takaavat hyvän lähtökohdan mielen hyvinvoinnin tukemiselle. Toteutuvatko nämä asiat teidänkin työpaikalla?

Miia Ruso
Aluepäällikko, Attendon mielenterveys- ja päihdepalvelut