- Arkisto
- Artikkelit ja blogit
- Millainen on lähihoitajan työpäivä? Päiviin mahtuu kiireetöntä yhdessäoloa – ”luottamuksen rakentaminen vaatii aikaa”
Millainen on lähihoitajan työpäivä? Päiviin mahtuu kiireetöntä yhdessäoloa – ”luottamuksen rakentaminen vaatii aikaa”
Jaa
Hanna Laivo-Kantonen, 51, valmistui lähihoitajaksi vuonna 2010. Ennen hoiva-alalle siirtymistään hän työskenteli seitsemän vuotta koulunkäyntiavustajana. Laivo-Kantonen on aina tehnyt ihmisläheisiä töitä, muilta koulutuksiltaan hän on laivakokki, tarjoilija ja koulunkäyntiohjaaja.
Nyt Laivo-Kantonen työskentelee lähihoitajana ja ohjaajana Attendo Rauman Aallossa, joka on tehostetun palveluasumisen yksikkö. Rauman Aallossa on asukkaina 18–30-vuotiaita mielenterveys- ja päihdekuntoutujia.
Yksikössä on 16 huonetta ja asukkaita tällä hetkellä 14 ja neljä tukiasukasta. Rauman Aallossa on yhteensä 11 ohjaajaa ja kolme sijaista. Yhtä aikaa aamuvuorossa on kolme tai neljä hoitajaa, iltavuorossa kaksi ja yövuorossa yksi hoitaja.
Tilastokeskuksen vuoden 2019 työssäkäyntitilaston mukaan Suomessa on 75 515 lähihoitajana työskentelevää.
– Meille tullaan asukkaaksi pääsääntöisesti kunnan maksusitoumuksella. Asukkaat tulevat ensin kuukauden kokeilujaksolle, jolloin arvioidaan, onko asukas valmis sitoutumaan kuntoutukseen. Jokaisen kanssa tehdään henkilökohtainen hoito- ja kuntoutussuunnitelma. Nämä sisältävät: RAI-arvion, elämänkaari-haastattelun, oma-arvion, kuntoutussopimuksen ja lisäksi tarvittaessa tehdään muita testejä, kuten BDI 21 -masennustestin, kertoo Laivo-Kantonen.
Rauman Aallossa opetellaan taitoja itsenäistä elämää varten. Kuntoutuksen avulla asukkaat pääsevät muuttamaan omilleen henkilöstä riippuen muutamasta kuukaudesta viiteen vuoteen. Jotkut tarvitsevat lyhytaikaista kuntoutusta, toiset pidempiaikaista tukea.
– Monella on takana pitkä laitostausta, jolloin täytyy opetella elämän perustaitoja, kuten hygieniasta huolehtimista, siivoamista, kaupassa käyntiä ja myöhemmin esimerkiksi Kela-asioiden hoitamista.
Luottamuksen rakentamisessa menee joskus pitkäkin aika. Kuntoutuja saattaa näyttää ulospäin pärjäävältä, mutta kun luottamus on saatu rakennettua, voi pinnana alta tulla esiin yllättäviä, merkittävän suuria, elämää kuormittavia tekijöitä. Näihin kuntoutuja tarvitsee tukea.
Kun nuori lähtee asumisyksiköstä, hänen ei heti tarvitse selvitä kokonaan yksin, vaan hän jää asiakkaaksi siihen asti, kunnes hän kokee pärjäävänsä omillaan eli hän jatkaa asiakkuutta tukiasiakkaana.
Asukkaiden päiväohjelma
Klo 7–9 Asukkaat herätetään, syödään aamupala ja heille jaetaan aamulääkkeet.
Klo 9–10 Aallon asukkaiden aamukokous, jossa käydään läpi alkavan päivän tapahtumat, kuten menot ja virikeryhmiin osallistuminen.
Klo 10.00–11.30 Huoneiden siivousta, kuntoutujia autetaan tarvittaessa.
Klo 11.30–12 Oman keittäjän valmistama lounas
Klo 13.30–14 Lenkki (osalla kahvin ja välipalan valmistelu)
Klo 14–14.30 Kahvi ja välipala
Klo 14.30–17 Ohjattu päivällisvuoro. Kuntoutujat auttavat päivällisen ja lounaan teossa. Lounaan teossa auttaa Aallon oma keittäjä, päivällinen tehdään toisen iltavuorossa olevan ohjaajan kanssa.
Klo 16.30–17 Päivällinen
Klo 17–19 Virikeohjelmaa pienryhmissä, joissa on erilaista yhteistä ohjattua toimintaa, kuten pelejä ja keskustelua.
Klo 19.15 Iltapalan valmistelu. Kuntoutujat kattavat pöydän ja valmistavat esimerkiksi lämpimät voileivät.
Klo 19.30–21 Iltapala, iltalääkkeet
Klo 22.30 Hiljaisuus
Lähihoitaja Hanna Laivo-Kantosen kirjaukset tavalliselta maanantailta
Lähden aina hyvällä mielellä töihin. Meillä on hyvä tiimi, jonka vuoksi töihin on kiva tulla. Autamme aina toisiamme – jos toisella on vahvempaa ammattitaitoa ja osaamista jostakin tietystä asiasta, niin hän auttaa muita haastavissa tilanteissa.
Klo 13 Työvuoro alkaa raportilla
Työvuoroon tullessani lähtevä porukka antaa suullisen raportin päivän tapahtumista. Raportilla kerrotaan asukaskohtaisesti, mitä on tehty ja minkälaisia suunnitelmia on kuluvalle päivälle.
Klo 14 Yhteistyöpalaveri asukkaan ja päihdeklinikan työntekijän kanssa
Jotkut asukkaamme käyvät korvaushoidossa, jonka vuoksi asukas käy vähintään kerran kuussa keskustelemassa päihdetyöntekijän kanssa. Palavereissa päihdeklinikan sairaanhoitajan kanssa keskustellaan asukkaan edistymisestä ja motivaatiosta. Mielestäni nämä yhteistyötapaamiset ovat antoisia. Päihdetyöntekijä näkee asukkaan edistymisen eri tavalla, koska hän näkee asukasta harvemmin kuin me Aallon hoitajat, jolloin edistysaskeleet on helpompi havaita. Kummankin tahon havainnot ovat yhtä tärkeitä kuntoutujan kuntoutumisen kannalta.
Klo 15 Asukkaan työkyvyttömyyseläkehakemuksen täyttäminen Kelaa varten
Yhteistyötapaamisessa kävi ilmi, että asukkaan sairaslomaa jatketaan. Kelan sairaslomapäivät tuli hänen kohdallaan täyteen, joten nyt täytyy laatia sairaseläkehakemus Kelaan. Pohdimme myös kuntoutusrahan mahdollisuutta. Nuorten kohdalla on välillä vaikeaa miettiä, millaisia tukia kenellekin kuuluu ja mitä tukea milloinkin kannattaa hakea. Näissä tilanteissa soitan Kelaan ja otan selvää, mitkä tuet kuuluvat kuntoutujalle ja mitä lääkärin lausuntoja tarvitaan.
Suhtautumiseni päihdeongelmiin on muuttunut vuosien varrella. Urani alussa kuvittelin, että voin parantaa nämä ihmiset, kun vain yritän tarpeeksi. Nyt tiedän, että kaikkia ei voi pelastaa. Meidän tehtävänämme on tukea siihen asti, kun asukkaalla on edellytyksiä ja voimavaroja suunnata kohti itsenäistä elämää.
Vuosien aikana olen oppinut kärsivällisyyttä. Olen oppinut, että asioille täytyy antaa aikaa. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kanssa työskennellessä täytyy hyväksyä, että asiat etenevät omaan tahtiinsa. Kiire täytyy unohtaa.
Klo 15.30 Omahoitajatunti asukkaan kanssa
Tämä asukas on tullut Rauman Aaltoon kolmisen viikkoa sitten pitkältä osastojaksolta. Hänellä on vielä sopeutumisvaikeuksia. Asukasta ahdistaa ja pelottaa osaako hän toimia oikein. Hän myös pelkää, että muut ovat hänelle vihaisia. Kävin hänen kanssaan läpi maadoitusharjoituksen, jonka avulla hän voi rauhoitella itseään vaikealla hetkellä. Kirjasin hänelle ohjeet ylös.
Klo 16.30 Päivällinen
Ruokailen toisen iltavuorolaisen kanssa apukeittiössä. Ruokailun aikana keskustelemme muutamasta haastavasta asukkaasta. Eräs asukas oireilee jonkin verran ja on harhainen. Hän tarvitsee keskustelutukea.
Vaikka asukkaamme voivat olla vihaisia tai harhaisia, en pelkää ketään asukastamme tai koe ketään uhkaavaksi. Meillä on olemassa hyvät ohjeet ja suunnitelmat vaaratilanteiden varalle. Meillä on käytössä myös hälytysnappulat ja talon kännyköihin on tallennettu vartioiden suora numero, joita voi käyttää tarvittaessa. Vaikeista tilanteista selviää kuitenkin lähes aina keskustelemalla.
Klo 17.15 Kolme erää Skiboa asukkaan kanssa
Kiireetön ajanvietto on tärkeä osa kuntoutusta. Luottamussuhteen rakentaminen asukkaiden kanssa vaatii läsnäoloa ja aikaa. Teemme heidän kanssaan tavallisia asioita – pelaamme, siivoamme, käymme kaupassa ja katsomme televisiota. Monella asukkaalla on ollut vaikea lapsuus, eikä heillä välttämättä ole kokemusta tällaisesta ajanvietosta. Minusta on tullut monelle asukkaalle vähän kuin äitihahmo.
Klo 18.30 Television katselua asukkaiden kanssa
Luottamuksen saavuttaminen vaatii kärsivällisyyttä. Täytyy olla rauhallinen ja helposti lähestyttävä. Joskus aivan arkisessa tilanteessa asukas voi avautua sellaisesta asiasta, josta hän ei ole koskaan aiemmin uskaltanut puhua.
Klo 19.00 Iltavuoron tapahtumien kirjaaminen
Paperihommat vievät aika paljon aikaa, mutta ne ovat välttämättömiä. Kirjaamme potilastietojärjestelmään joka aamu- ja iltavuorossa jokaisesta kuntoutujasta jotakin. Potilastietojärjestelmästä näkee asukkaan kaikki tärkeät tiedot, kuten hoitosuunnitelman ja sen, miten esimerkiksi viikko on mennyt, mitä on tapahtunut ja miten vaikkapa vapaalla on sujunut.
Kirjauksien tekeminen on tärkeää, ettei asiat ole vain muistin varassa. Mahdollisissa konfliktitilanteissa voi kirjauksista tarkistaa asioiden kulun. Hankalissa tilanteissa kirjaukset voivat toimia myös hoitajan oikeusturvana.
Yövuoroissa on hyvin aikaa tehdä erilaisia paperihommia: päivittää suunnitelmia ja tehdä asukkaiden Kela-hakemuksia.
Klo 19.30 Asukkailla iltapala ja iltalääkkeiden otto
Lääkelupia varten hoitajien täytyy viiden vuoden välein suorittaa lääkehoidon tentti, jolla varmistetaan, että hoitajalla on viimeisin tieto lääkehoidosta. Tällä myös taataan potilaiden turvallisuus. Jos tentistä ei pääse läpi, hoitaja ei voi tehdä työssään lääkehoitoa. Työssäni on tärkeää, että on ajankohtaiset tiedot sairauksista ja lääkityksistä.
Työnantaja tarjoaa mahdollisuuden lisäkoulutuksiin, joita olen hyödyntänyt. Olen käynyt nepsy-valmennuksen, joka tarjoaa valmiudet neuropsykiatrisista haasteista kärsivien asukkaiden kanssa toimimiseen. Tämän lisäksi minulla on vielä mielenterveys- ja päihdetyön erikoisammattitutkinto, DKT-koulutus (dialektinen käyttäytymisterapia), Nada-koulutus (akupunktion käyttö päihde- ja mielenterveystyössä) sekä Omatahto -koulutus.
Klo 20.45 Uusi työntekijä tulee yövuoroon
Uusi työkaverini on tehnyt jo yhden päivävuoron, hän siis tietää jo hiukan talon tavoista. Annoimme hänelle raportin päivän tapahtumista ja ohjeet yötä varten. Näytimme myös, mistä siivousohjeita käsittelevä kansio löytyy.
Klo 21 Työvuoro päättyy
Osaan nollata työajatukset eikä työasiat kulkeudu kotiin. Tähän auttaa koirien kanssa lenkkeily tai joogassa käynti, kesällä veneily. On tärkeää levätä vapaa-ajalla, että jaksaa tulla taas seuraavana päivänä virkeänä töihin.
