- Arkisto
- Artikkelit ja blogit
- Muutosblogi: Arkea uuden attendolaisen silmin
Muutosblogi: Arkea uuden attendolaisen silmin
Jaa
Meitä attendolaisia on Suomessa noin 13 000. Minusta tuli yksi meistä kolme kuukautta sitten ja olen siitä äärimmäisen onnellinen. En osannut kuvitellakaan, että saan tavalla tai toisella tehdä töitä lähes kaikkien attendolaisten kanssa, ja heidän kauttaan olla mukana Attendo-kotien arjessa. Aloitammekin pian kaikille yhteisen ASKO-, eli asiakaskokemusvalmennuksen, jonka luotsina saan toimia.
Mikäli maailman tilanne olisi toinen, kävisin viikoittain eri alueillamme tutustumassa uusiin työkavereihini ja asukkaisiimme. Nyt juttelen työkavereideni kanssa enimmäkseen kameran, puhelimen ja sähköpostin välityksellä. Vaikka me toimisto-attendolaiset työskentelemme etänä, Attendo-kodeissa arki on täynnä kohtaamisia kasvokkain.
Sydän hymyillen saan kuulla koulutuksissa ihania arjen tarinoita Attendo-kotien henkilökunnalta. Videopalaverin kautta voi saada myös pienen ikkunan Attendo-kotien tavalliseen arkeen. Esimerkiksi eräänä päivänä hitaasti kävelevä vanhus ilmestyi Teams-palaverimme taustalle. Taisivat ovet mennä sekaisin keskenään, ajattelin. Kuulin, kuinka vanhukselle juteltiin ystävällisesti. Hänet kohdattiin kauniisti ja hänen senhetkiset toiveensa otettiin huomioon. Hänen toiveestaan hänet ohjattiin hellästi takaisin yhteiseen olohuoneeseen. Näin tämän kohtaamisen vain pienenä hetkenä palaverimme aikana, mutta siitä huokunut ammattitaito ja lämpö kosketti minua. Liikutuin ja jatkoin entistä merkityksellisemmältä tuntuvaa työtäni powerpointieni takaa. Arvostan ja kiitän.
Katse, hymy ja sana
Olemme keskustelleet paljon muun muassa siitä, miten vahvistamme kohtaamisia niin työkavereina kuin asukkaidemme ja heidän läheistensä kanssa. Miten vahvistamme tunnetta siitä, että välitämme, kuuntelemme ja kuulemme? Samaan aikaan kun koronatilanne vie meitä fyysisesti kauemmas toisistamme, se haastaa meitä miettimään katseen, pysähtymisen ja sanojen merkityksiä.
Myös erilaisten yhteydenottokanavien ja -tapojen merkitys korostuu läheisten ja meidän työkavereiden välillä. Miten tervehdimme digisti, miten luon ainutlaatuisen kohtaamisen sähköpostitse, miten kohtaan kiireettömästi toisen puhelimitse, kun välineenä on vain ääni? Videopuhelut läheisten kanssa ovat osa arkea. Lähetämme myös aiempaa useammin läheiskirjeitä ja pyrimme vahvistamaan eri keinoin tunnetta siitä, että välitämme ja kuuntelemme.
Ihailen, miten sydämellistä ja yksilöllistä hoivaa meidän ammattilaisemme tarjoavat maskien ja käsidesien takaa. Uusia ohjeita toisen perään, jatkuvaa uutisvirtaa tartunnoista ja rajoituksista, läheisten huolta omien rakkaidensa arjesta. Erilaisia tunteita, kysymyksiä ja epätietoisuutta.
Samaan aikaan hoivakodissa aamupuuro valmistuu, uusi aamu koittaa ja aamuvuorolaiset saavat raportin yön tapahtumista. Aurinkokin pilkahtaa aamun iloksi.
Ihanaa päivää sinulle!
Minna Linna