Jaa
Mikä on MS-tauti?
MS- tauti eli multippeliskleroosi on krooninen keskushermoston eli aivojen ja selkäytimen sairaus. Sairastumisikä yleisimmin on 20-40 vuoden välillä, ja sairastuneita on Suomessa noin 12 000. Naisilla riski sairastua on kaksinkertainen miehiin verrattuna. Neurologi toteaa MS- taudin tutkimuksen ja oireiden perusteella. Magneettikuvauksella ja selkäydinnestenäytteen tutkimuksella varmistetaan diagnoosi.
Täysin varmaa tietoa taudin syntyperästä ei vielä ole, mutta nykykäsityksen mukaan kehon oma immuunijärjestelmä vaurioittaa ensisijaisesti keskushermoston myeliiniä, joka on hermovaippa, hermosolujen jatkeita peittävää ainetta. Myeliini edistää sähköistä tiedonkulkua hermosoluissa. Kun hermovaippa rikkoontuu MS-taudin takia, tiedonkulku aivoista ja selkäytimestä muualle kehoon hidastuu tai estyy. Parantavaa tai ehkäisevää hoitoa ei ole.
Oireet
Johtuen aivojen, selkäytimen ja näköhermon paikallisista tulehdusmuutoksista (demyelinaatio) oireita voi esiintyä eri puolilla kehoa. Näön hämärtyminen toisessa silmässä ja raajojen tuntoaistin häiriintyminen ovat yleisimmät alkuoireet. Lisäksi yhden tai useamman raajan lihasheikkous, kaksoiskuvat, tasapainovaikeudet, uupumus, huimaus ja puhehäiriöt kuuluvat MS- taudin oireisiin. Taudista on olemassa eri muotoja, jotka jaotellaan taudin etenemisen perusteella. Nykyisin tauti on varsin vähäoireinen suurimmalla osalla potilaista, minkä taustalla voi olla tehokkaammat uudet lääkkeet. Tämän vuoksi tauti ei juurikaan vaikuta normaaliin elämään pitkään aikaan sairastumisen jälkeen.
Kuntoutus
Kuntoutuksessa ennaltaehkäisy on keskiössä taudin alkuvaiheessa oireiden ollessa lieviä. Taudin edetessä keskitytään säilyttämään fyysinen kunto mahdollisimman hyvänä pahenemisvaiheiden aikana ja parantamaan sitä taas palautumisaikoina. Myöhemmässä vaiheessa oireiden vaikeutuessa, pyritään pitämään toimintakykyä yllä ja etsimään keinoja selviytyä arjessa. Yksilöllisten tarpeiden mukaan kuntoutus voidaan toteuttaa yksilö- tai ryhmäkuntoutuksena. Oikeanlaiset apuvälineet helpottavat arjen toiminnoissa. Vaikka usein sairastuneen motoriikka sallisi itsenäisen liikkumisen, apuvälineet hankitaan yleensä uupumisoireiden vuoksi.
Fysioterapian terapeuttisella harjoittelulla on vahva näyttö MS- taudin kuntoutuksessa. Kestävyyskuntoa, elämänlaatua, kävelyä, lihasvoimaa ja tasapainoa voidaan harjoittelun avulla parantaa. Lisäksi masennus- ja uupumusoireita harjoittelu helpottaa myös. Tutkimusten mukaan lantionpohjan lihasharjoittelu ilmeisesti vähentää virtsaamisoireita. Säännöllinen fysioterapia aloitetaan viimeistään henkilön alaraajojen hallinta- ja kävelyvaikeuksien ilmaantuessa.
Neurologisen sairauden hoidossa kuntoutuksella on tärkeä rooli. Hyvä kuntoutussuunnitelma moniammatillisen tiimin turvin on lähtökohta toimivassa kuntoutuksessa kuunnellen sairastuneen omia tarpeita ja toiveita. Sairauden hoito, liikunta ja hyvät elämäntavat on hyvä ottaa osaksi arkea jo alusta alkaen.
Kirjoittanut: Fysioterapeutti Anna Juuri-Oja
Lähteet:
Atula, Sari. MS- tauti. Lääkärikirja Duodecim. Julkaistu 26.2.2023. Viitattu 1.8.2024. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00048
Kauranen, Kari 2017. Fysioterapeutin käsikirja. Sanoma Pro Oy, Helsinki.
MS- tauti- käsikirja vastasairastuneelle. 2020. Neuroliiton julkaisusarja n:o 36. PDF- tiedosto. Viitattu 5.8.2024. https://neuroliitto.fi/wp-content/uploads/MS-tauti-kasikirja_vastasairastuneelle_2020_verkkokauppa.pdf
MS- tauti. Päivitetty 11.3.2022. Aivotalon verkkosivu. Viitattu 1.8.2024. https://www.terveyskyla.fi/aivotalo/aivosairaudet/ms-tauti
MS- tauti. Duodecimin Käypä hoito -suositus. Suomalainen lääkäriseura Duodecim, Helsinki. Julkaistu 21.5.2024. Viitattu 1.8.2024. https://www.kaypahoito.fi/hoi36070
