Hengitysharjoittelu

Hengityksen tehtävänä on poistaa hiilidioksidia ja tuoda happea elimistöön. Hengitys koostuu sisään- ja uloshengityksestä, johon kuuluu myös luonteva tauko uloshengityksen jälkeen. Luonnollinen hengitys on vaihtelevaa, se mukautuu vaihteleviin olosuhteisiin kuten lepoon ja rasitukseen. Hengitykseen vaikuttavat niin tunteet, ajatukset, liikkuminen, kehon reaktiot ja toiminta, vammat, sairaudet, jäykkyys, ahdistuneisuus sekä jännittyneisyys. Tasapainoisella hengityksellä on vaikutusta hyvinvointiin. (Terveyskylä 2024a) 

Hengityksellä ja hengityselimistöllä on monia psykofyysiseen hyvinvointiin vaikuttavia tehtäviä. Rauhallinen hengittäminen auttaa esimerkiksi tunteiden tunnistamisessa ja tyynnyttää elimistöä ja mieltä. Hengitystä on käytetty ja käytetään yleisenä keinona myös kivun säätelyssä. (Martin ym. 2014, 36– 37) Myös rentoutumismenetelmissä ja medikaatiotekniikoissa hengitys on olennaisessa roolissa harjoittelua (Arsenault, Ladouceur, Lehmann, Rainville & Pitché 2013, 501–511). 

Hengitysharjoitukset rentouttavat mieltä ja hengitystä, parantavat keuhkotuuletusta sekä vahvistavat hengityslihaksia (Hengitysliitto 2024). Hengitysharjoitusten avulla voidaan helpottaa hengitystä esimerkiksi silloin, kun se on vaikeutunut sairauden, limaisuuden tai psyykkisten tekijöiden vuoksi. Hengityksen voi kokea olevan vaikeutunutta, rajoittunutta tai raskaampaa. (Terveyskylä 2024b) 

Hengitysharjoitusten avulla voidaan muun muassa auttaa vähentämään limaisuutta, parantamaan keuhkotuuletusta, tehostamaan hengityslihasten toimintaa sekä rauhoittamaan hengenahdistusta syventämällä hengitystä ja rauhoittaa hengitysrytmiä (Terveyskylä 2024b). 

Harjoituksia on hyvä tehdä säännöllisesti, päivittäin (Terveyskylä 2024c). Harjoitteet sopivat kaikille, ikään katsomatta. Itsellesi parhaiten sopivat hengitysharjoitteet löydät kokeilemalla erilaisia harjoitteita (Terveyskylä 2024c). Hengitysharjoittelua voi toteuttaa esimerkiksi liikkumalla, asentohoidoilla, erilaisin hengitys- ja rentoutustekniikoin sekä apuvälineiden avulla (Terveyskylä 2024c). Hengitysharjoitukset perustuvat rauhalliseen hengittämiseen (Hengitysliitto 2024). 

Hyviä ohjeita hengityksen harjoitteluun löydät muun muassa Terveyskylä.fi sekä Hengitysliiton sivuilta!  

Lähteet: 

Arsenault, M., Ladouceur, A., Lehmann, A., Rainville, P. & Pitché, M. 2013. Pain modulation induced by respiration: Phase and frequency effects. Neuroscience 252, 501–511. 

Hengitysliitto. 2024. Hengitysharjoituksia. https://www.hengitysliitto.fi/elamanlaatu-ja-hyvinvointi/hengitysterveys/hengittaminen/hengitysharjoituksia/ 

Martin, M., Seppä, M., Lehtinen, P. & Törö, T. 2014. Hengitys itsesäätelyn ja vuorovaikutuksen tukena. Uusi laajennettu laitos. Tampere: Mediapinta Oy 

Terveyskylä. 2024a. Hengitys on läsnä kaikessa toiminnassa. https://www.terveyskyla.fi/kuntoutumistalo/kuntoutujalle/hengitykseen-liittyvat-ongelmat/kohti-tasapainoisempaa-hengitysta/hengitys-on-lasna-kaikessa-toiminnassa 

Terveyskylä. 2024b. Miksi hengitysharjoituksia tehdään?. https://www.terveyskyla.fi/kuntoutumistalo/kuntoutujalle/hengitykseen-liittyvat-ongelmat/opas-hengityksen-harjoitteluun/tietoa-hengitysharjoittelusta/miksi-hengitysharjoituksia-tehdaan 

Terveyskylä. 2024c. Miten hengitysharjoittelua toteutetaan?. https://www.terveyskyla.fi/kuntoutumistalo/kuntoutujalle/hengitykseen-liittyvat-ongelmat/opas-hengityksen-harjoitteluun/tietoa-hengitysharjoittelusta/miten-hengitysharjoittelua-toteutetaan 

Terveyskylä. 2022. Opas hengityksen harjoitteluun. https://assets.eu.ctfassets.net/iikl9zq7hmux/u6yxtxeTRGlYo59Lns83m/62145de1444346c1d291af17e4f3b1f3/Opas_hengityksen_harjoitteluun_PDF__1_.pdf