Musiikin vaikutukset kuntoutumiseen ja terveyteen

Musiikilla on tutkitusti myönteisiä vaikutuksia aivoterveyteen sekä terveyteen ja siten myös kokonaishyvinvointiin. Musiikin on todettu vähentävän ahdistusta ja koettua kipua sekä vaikuttavan positiivisesti keskittymiskykyyn, muistiin ja rentoutumiseen. (Ukkola-Vuoti 2019; Sippola, Leo, Särkämö & Soinila 2014; Soinila 2018.) Neurologisilla potilailla keskittymiskyky, motoriikan säätely sekä puhehäiriöiden palautuminen on parantunut, kun musiikkia on käytetty kuntoutuksen yhteydessä. Myös sairaalajaksojen on huomattu lyhentyvän, kun musiikki on ollut osana kuntoutusta. (Ukkola-Vuoti 2019; Sippola ym. 2014.) 

Musiikin vaikutus perustuu sen luomaan tunnereaktioon, sillä se aktivoi limbistä järjestelmäämme. Tunnereaktio syntyy niin aktiivisesta kuin passiivisestakin musiikin kuluttamisesta. (Ukkola-Vuoti 2019; Soinila 2018.) Kaikki musiikki aiheuttaa meissä jonkinlaisen tunnereaktion, mutta mielimusiikki aktivoi aivoja kaikista laajimmin lisäten dopamiinin eritystä (Vuollet 2023; Soinila 2018). Tunnereaktio voi olla suuri tai pieni, positiivinen tai ristiriitaisia tunteita herättävä. Terapeuttisen musiikin kuntouttava vaikutus ei ole sidonnainen aiempiin musiikkiharrastuksiin (Sihvonen ym. 2014). Ei siis tarvitse olla ammattimuusikko hyötyäkseen musiikista. 

Terapeuttimme käyttävät laajasti musiikkia osana kuntoutusta. Musiikki soi esimerkiksi usein terapiaryhmissä taustalla, jolloin musiikki toimii passiivisena terapeuttisena musiikkina. Myös laulua ja soittoa käytetään paljon terapiahetkissä, etenkin muistisairaiden asiakkaidemme kanssa. Tällöin terapeuttinen musiikki on aktiivista. Sekä aktiivisella että passiivisella terapeuttisella musiikilla on havaittu hyötyvaikutuksia. (Ukkola-Vuoti 2019.) Musiikki ei korvaa kuntoutusta, mutta toimii hyvänä lisänä tehostamaan sitä. Musiikin käyttäminen terapiassa lisää mm. harmaan aineen ja hermoratojen tilavuutta sekä laskee kortisolin eritystä. (Sihvonen ym. 2014.)  

Musiikki aktivoi aivoja jo lapsesta lähtien. Musiikin aktiivinen harrastaminen, soittaminen ja laulaminen, kehittää aivojen toimintaa ja saattaa jopa lisätä niiden massaa. Ammattimuusikoilla on havaittu muutoksia esimerkiksi aivokurkiaisen ja sormien liikkeisiin erikoistuneiden aivoalueiden koossa verrattuna ihmisiin, jotka eivät ole harrastaneet musiikkia. (Ukkola-Vuoti 2019; Soinila 2018.) Musiikin kuunteleminen sekä harrastaminen tukevat myös tervettä ikääntymistä sekä kognitiota. Näillä osa-alueilla on vaikutusta esimerkiksi muistisairauksien ennaltaehkäisyyn. (Soinila 2018; Särkämö 2023.)  

Musiikilla on siis laajasti erilaisia terveysvaikutuksia, vaikka emme niitä tulisi ajatelleeksikaan. Kannattaa siis jatkaa suihkussa tai autossa laulamista – perusteena voi käyttää omasta aivoterveydestään ja hyvinvoinnistaan huolehtimista! 

Kirjoittanut: Fysioterapeutti Mari Keso