Unen merkitys arjessamme

Mitä on riittävä uni? Mitkä asiat tulisi ottaa huomioon, jotta oma uni olisi laadukasta ja riittävää? Normaali unentarve aikuisella ihmisellä on 7–9 tuntia (Uni, THL. 2023). Uni toimiikin hyvänä terveysmittarina ja usein se kertoo elämäntilanteemme mukaan niin psyykkisistä kuin fyysistä kuormitustekijöistä ja elimistön kuormitustilasta niin positiivisessa kuin negatiivisemmassakin mielessä. Fysiologisesti ajateltuna uni on tapahtumaketju, koostuen pienistä osista aivotoiminnan, autonomisen hermoston ja lihasjänteyden muutosten aallokossa (Duodecim, 2019). Uni jaetaan kahteen päävaiheeseen: perus- ja vilkeuneen eli Rem-uneen. Perusuni sisältää torke, sekä kevyt- ja syvänunen. Vaiheet muodostavat noin 90 minuuttia kerrallaan kestävän unisyklin, joka henkilöstä ja unen ajasta riippuen toistuu 4–6 kertaa yössä (Duodecim, 2023).

Unen tarkoitus on antaa keholle mahdollisuus palautumiseen ja elpymiseen. Tässä kuitenkin kehomme tarvitsee yhteistyötaitoja itsemme kanssa (Uniliitto, 2023). Jokainen meistä tarvitsee sekä riittävästi, mutta tarpeeksi laadukasta unta ja tästä syystä kokosimme muutamia arkisia vinkkejä, joiden avulla mahdollistamme unelle riittävät resurssit toimia tarkoituksensa mukaisesti (nukkumisergonomia,2022).

On myös tärkeä muistaa, ettet ole asian kanssa yksin. Unihäiriöistä yleisin on unettomuus, josta ympäri maailman sadat miljoonat ihmiset kärsivät joka yö ja arviolta noin joka kolmas kärsii unettomuuden oireista ja häiriöistä eri vaiheissa elämää ympäri vuoden. Usein häiriön tunnistaa nukahtamisvaikeudesta, vaikeudesta nukkua yön ympäri ilman heräämistä, sekä yleisen vireystason laskusta. Oireet voivat ilmaantua yksittäin tai yhdistelminä (Unettomuus, 2023). Mikäli kärsit unettomuudesta, on hyvä ottaa tarvittaessa ammattilaiseen ja pureutua tarkemmin taustalla oleviin syihin.

Fysioterapian näkökulmasta erilaiset liike- ja hengitysharjoitukset, rentoutumismenetelmät, sekä kehotietoisuusharjoittelu voivat antaa avun unettomuuteen. Harjoitteiden tarkoituksena on auttaa kehoa rauhoittumaan ja rentoutumaan poistamalla mahdollisia lihaskireyksiä ja jännitystiloja (Käypähoito, 2023). Lisäksi fysioterapiassa voidaan käydä läpi nukkumisergonomiaa, jossa usein ennaltaehkäistään tuki- ja liikuntaelimistön oireita mm. niska-hartiaseudulla, lonkissa ja selässä (Nukkumisergonomia, 2022).

On myös hyvä tarkastella omia elämäntapoja ja pyrkiä löytämään itselle sopivia keinoja mm. liikunnasta, raikkaassa ilmassa ja luonnossa olemisesta, sosiaalisten suhteiden ylläpitämisestä, työn ja levon suhteesta, sekä rutiineista ja rytmeistä (Käypähoito, 2023). Edellä mainitut ovat vain murto-osa hyvää unta edistävistä tekijöistä, joita jokainen meistä voi matalalla kynnyksellä kokeilla. Tasapaino ravitsemuksen, liikunnan ja levon välillä on kaiken keskiössä.

Kirjoittanut: Fysioterapeutti Julia Litukka

Lähteet:

Elimistön fysiologiaa unen aikana. Duodecimlehti.fi. (2019). Elimistön fysiologiaa unen aikana (duodecimlehti.fi)

Nukkumisergonomia. (2022). Uniliitto.fi. Nukkumisergonomia – Uniliitto

Unettomuus. Duodecimlehti.fi. (2023). Unettomuus - Terveyskirjasto

Unettomuus. Duodecim käypähoito. (2023). Unettomuus (kaypahoito.fi)

Uniuutiset. (1/2024). Uniliitto.fi. Uniuutiset-1-2024-web_.pdf (uniliitto.fi)

Uni. THL.fi. (2023). Haettu: Uni - THL.