Työyhteisöissä tarvitaan tukea ja koulutusta erilaisuuden hyväksymiseen

Saarijärven keskustassa sijaitseva noin 60-paikkainen ikääntyneiden hoivakoti Attendo Herajärvi on monen ulkomaalaislähtöisen sote-alan opiskelijan harjoittelu- ja työpaikka. Herajärvi on mukana hankkeessa, jossa tuetaan Suomen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden työllistymistä Keski-Suomen seudulle.

– Olemme pikku hiljaa oppineet ottamaan kansainväliset työntekijät yhä paremmin osaksi työyhteisöämme. Niin henkilökuntaa kuin asukkaita ja heidän läheisiään on tuettava erilaisuuden kohtaamisessa. Se on tärkeä taito niin työpaikalla kuin elämässä yleensä. Tässä olemme ottaneet hienosti kehitysharppauksia, kertoo Attendo Herajärven johtaja Sirkka Partala.

Kuva: Richard, Chika, Sixtus ja Chucks viihtyvät Saarijärvellä.

Kansainväliset opiskelijat tulevat Herajärvelle harjoittelujaksolle ja normaaleihin työvuoroihin. Herajärvellä on opiskellut ja työskennellyt työntekijöitä esimerkiksi Nigeriasta, Zimbabwesta, Ghanasta, Kirgisiasta, Thaimaasta, Keniasta, Britanniasta ja Etiopiasta.

Partala huomauttaa, että tulevaisuudessa hoiva-ala kansainvälistyy yhä enemmän henkilöstöpulan vuoksi, joten mitä aiemmassa vaiheessa siihen varaudumme, sen parempi.

– Useilla Suomessa opiskelevilla on hoitoalan tausta alkuperäisestä kotimaastaan, joten heidän tietotaitonsa on jo valmiiksi vahvalla pohjalla. Se auttaa työyhteisöön sopeutumisessa alkuvaiheessa, kun heidän suomen kielensä vielä tarvitsee harjoitusta, Partala sanoo.

Suomen kielen taito kohenee töissä pikavauhdilla

Herajärven sairaanhoitajaopiskelijat kertovat, että heidän on rahoitettava tutkintonsa ottamalla työvuoroja jo opiskeluaikana. Se on rankkaa, mutta toisaalta luo siteitä työyhteisöön ja tukee kieliopinnoissa.

– Opin suomea enemmän täällä työpaikalla kuin koulussa. Töissä on pakko yrittää puhua suomea asukkaiden ja työkavereiden kanssa. Koulussa harjoittelemiselle ei ole aikaa, vuoden Suomessa asunut nigerialaslähtöinen Chuks kertoo.

"Muutin Suomeen, sillä vaikka palkkataso on Norjassa korkeampi, myös asumiskustannukset ovat korkeat Suomeen verrattuna." Chuks, sairaanhoitajaopiskelija, Attendo Herajärvi.

Ennen Suomeen muuttoaan Chuks asui viisi vuotta Norjassa ja opiskeli viestintää ja geologiaa. Hoitotyö veti kuitenkin puoleensa.

– Muutin Suomeen, sillä vaikka palkkataso on Norjassa korkeampi, myös asumiskustannukset ovat korkeat Suomeen verrattuna. Herajärvessä minut on otettu hyvin vastaan ja tunnen olevani kuin osa perhettä, Chuks sanoo.

Kansainväliseen sairaanhoitajatutkintoon sisältyy viisi kurssia eli 24 opintopisteen verran suomen kielen opiskelua.

– Koulussa emme oikeastaan puhu, vaan enemmänkin kirjoitamme. Keskenämme puhumme englantia, koska olemme kaikki ulkomaalaisia. Täällä ei ole vaihtoehtoa, on vain yritettävä kuunnella mitä toinen sanoo ja selviytyä, nigerialaistaustainen Sixtus kertoo.

Zimbabwesta kotoisin oleva Richard kertoo kahden viikon harjoittelukokemuksella, että vasta totuttelee kieleen, ja että tilanteet voivat olla haastavia ilman yhteistä kieltä. Niistä kuitenkin selviää.

– Jos en ymmärrä, mitä asukas haluaa, usein toistan hänen puheensa ja kysyn, onko tämä se mitä haluat ja onko näin hyvä. On myös aina kiva juttu, kun työkaveri kysyy, että voinko auttaa sinua, Richard kertoo.

Työkaverin apua voi tarvita myös tilanteissa, joissa asukkaalle on osattava perustella hänen hoivaansa liittyviä asioita.

– Asukas kieltäytyi menemästä pesulle, ja minun oli pyydettävä työkaveri mukaan perustelemaan, että olisi peseydyttävä, Richard sanoo.

Puuttuva ja keskusteleva johtajuus saa kiitosta

Suomalainen työyhteisö on tarjonnut yllätyksiä eri kulttuuritaustoista tuleville opiskelijoille.

Nigerialaistaustainen Chika on opiskellut nyt vuoden Suomessa ja ehtinyt työskennellä useilla työnantajilla.

– Herajärvi on ollut todella hyvä kokemus. Tunnen itseni tervetulleeksi ja ihmiset ovat kivoja, Chika sanoo.

"Kaikkia uusia kohtaan pitäisi olla enemmän hyväksyviä. Olemme kaikki erilaisia, eikä yhden ihmisen käyttäytymisestä voi tehdä yleistyksiä." Sonja, lähiesihenkilö, Attendo Herajärvi.

Hän kertoo yllättyneensä, kun ensimmäistä kertaa istahti esihenkilönsä, Attendo-kodin johtaja Sirkka Partalan viereen.

– En ollenkaan tiennyt, että hän oli pomoni. Kotimaassani en koskaan voisi istua vierekkäin esihenkilön kanssa. Pidän siitä, että johtajan kanssa on luontevat välit ja asiat voi hoitaa hänen kanssaan kasvokkain saman tien ilman hierarkiaa, Chika kertoo.

Sirkka Partalan johtamistyyli saa kiitos myös muilta opiskelijoilta.

Yksi esimerkki hyvästä johtajuudesta lienee asioihin puuttuminen ja avoimen keskustelukulttuurin vahvistaminen. Sen merkitys korostuu monikulttuurisessa työyhteisössä. Partalan mukaan esimerkiksi puutteellinen kielitaito voi johtaa virheisiin työtehtävissä, mutta virheitä sattuu ja tapahtuu myös muista syistä ja isossa työyhteisössä asioiden selvittäminen ottaa oman aikansa.

"Työyhteisöissä tarvittaisiin enemmän tukea ja koulutusta erilaisuuden hyväksymiseen, eikä vain kulttuuritaustaan liittyen." Sirkka Partala, Attendo-kodin johtaja, Attendo Herajärvi.

– Meillä esimerkiksi kiersi huhu, että asukasturvallisuus vaarantuu. Kun selvitin asiaa, kävi ilmi, että tällä tarkoitettiin tilannetta, missä oli pesty koko asukas, kun oli pitänyt pestä vain alapää. Toisessa tapauksessa yksi asukas oli pesty kesän ajan viikoittain kahteen kertaan, Partala kertoo.

Asukkaiden läheisiltä tullut kiittävää palautetta 

Sirkka Partala on huomannut, että työyhteisöissä tarvittaisiin enemmän tukea ja koulutusta erilaisuuden hyväksymiseen, eikä vain kulttuuritaustaan liittyen. Herajärvellä sen avaamisvuodesta 2019 työskennellyt tiimiesihenkilö Sonja on samaa mieltä.

– Kaikkia uusia kohtaan pitäisi olla enemmän hyväksyviä. On ymmärrettävää, ettei kaikkea viikon aikana kuulemaansa voi heti muistaa. Minä olen työskennellyt 15 vuotta lähihoitajana, enkä silti muista kaikkea. Olemme kaikki erilaisia, eikä yhden ihmisen käyttäytymisestä voi tehdä yleistyksiä, Sonja sanoo.

Sonja huomauttaa, ettei asukkaiden reaktioista voi vetää suoria johtopäätöksiä kulttuuritaustaan.

– Asukas ei halunnut, että kansainvälinen opiskelijamme hoitaa häntä. Minulle asukas selvensi, että hän ei pidä miehistä, Sonja kertoo.

Myös asukkaiden läheisiltä saatu palaute voi avata silmiä.

– Olemme saaneet useilta läheisiltä kiittävää palautetta kansainvälisten opiskelijoiden työskentelystä. Eräs vakituinen työntekijä sanoi tämän kuultuaan, että tässähän pitää alkaa kilpailla työpaikoista, Partala sanoo.

FAKTA: Sasu-hankkeesta tukea suomalaiselle urapolulle

Attendo Herajärvi on mukana Sasu-hankkeessa, joka on lyhennelmä sanoista Sairaanhoitajan integroituminen suomalaiselle urapolulle. Hankkeessa syntyy toimintamalli ja käsikirja tukemaan ammattiin valmistuvien kansainvälistaustaisten sairaanhoitajien työelämäpolkua. Käsikirja sisältää muun muassa tukea ammattikielen oppimiseen, työyhteisöjen monikulttuurisuusosaamiseen ja opiskelijoiden hyvään sopeutumiseen osaksi työyhteisöä. Hanke tukee ulkomaalaistaustaisten sairaanhoitajien työyhteisöön integroitumista vahvistamalla hankkeen työyhteisöjen kulttuurisensitiivisyyttä ja monikulttuurisuusosaamista.

Lisää Sasu-hankkeesta: https://www.jamk.fi/fi/projekti/sasu