Vapaaehtoiset ikäihmisen ja muistisairaiden tukena

Artikkeli on tuotettu yhteistyössä Muistiliiton kanssa.

Muistivapaaehtoiset muistisairaiden ihmisten tukena

Muistiyhdistysten vapaaehtoiset eli muistivapaaehtoiset haastavat asenteita ja murtavat ennakkoluuloja. Muistivapaaehtoiset edistävät muistisairaiden hyvinvointia ja oikeuksia, samalla tietenkin saaden itse lisää valmiuksia pitää huolta itsestään ja läheisistään. Muistisairaudet koskettavat monia suomalaisia ja usealla meistä on lähipiirissään ainakin yksi sairastunut ihminen. Muistisairauksiin saattaa edelleen liittyä ennakkoluuloja, tietämättömyyttä ja jopa häpeää.

Muistivapaaehtoisuus on

TEKOJA muistisairaiden ihmisten ja läheisten hyväksi sekä aivoterveyden edistämiseksi.

SAIRASTUNEEN ja läheisten rinnalla kulkemista.

IHMISTEN arvostaa kohtaamista, kuuntelemista ja läsnäoloa.

UUDEN oppimista ja itsensä kehittämistä.

Vapaaehtoistoiminnan testillä jokainen voi testata, mikä Muistiliiton vapaaehtoistoiminnan muodoista sopisi juuri itselle: https://www.muistiliitto.fi/fi/alasivut/vapaaehtoistoiminnan-testi

Alla olevalla videolla lisätietoa muistivapaaehtoisuudesta:

Muistisairaus ei ole este vapaaehtoistoiminnalle

Muistisairaus ei ole este vapaaehtoistoiminnalle. Muistisairaudet ovat yksilöllisiä, ja niiden vaikutus sairastuneen elämään ja toimintakykyyn vaihtelee. Moni muistisairauteen sairastunut voi diagnoosin jälkeenkin jatkaa vapaaehtoistoimintaa tai aloittaa vapaaehtoistoiminnan sopivan tuen avulla. Yhteiskunnassa, jossa ikäihmiset osallistuvat aktiivisesti vapaaehtoistoimintaan, on tulevaisuudessa myös enemmän muistisairaita vapaaehtoistoimijoita. On tärkeää, että muistisairaiden ihmisten rooli vapaaehtoistoimijoina tunnistetaan, sillä vapaaehtoistoiminta vahvistaa heidän osallisuuttaan ja tukee toimintakykyä.

Muistisairas ihminen voi tukea ja auttaa muita monenlaisissa vapaaehtoistehtävissä, joiden ei tarvitse olla omaan sairauskokemukseen perustuvia. Sopiva vapaaehtoistehtävä on sellainen, jossa sekä autettavan tarpeet että vapaaehtoisen toimintamahdollisuudet huomioidaan. Muistisairas vapaaehtoinen voi elämäntilanne huomioon ottaen toimia vertaisohjaajana, tapahtumavapaaehtoisena, tukena muille tai vaikuttamistehtävissä kuten kokemustoimijana.

Yhdessä tekeminen mahdollistaa osallistumisen, vaikka itsenäiset tehtävät eivät enää onnistu. Kun sairaus etenee, mahdollisuus osallistua toimintaan voi muuttua eivätkä aiemmat vapaaehtoistehtävät enää välttämättä suju. Tällöin voidaan miettiä, onko toimintaa mahdollista jatkaa pari- tai ryhmätyöskentelynä yhdessä muiden vapaaehtoisten kanssa. Myös tehtävien muokkaaminen tai uusien tehtävien etsiminen voi olla mahdollista, jos vapaaehtoinen tahtoo edelleen jatkaa toimintaa.

Vapaaehtoistoiminta on osa hyvää ja aktiivista elämää muistisairauden kanssa. Vapaaehtoistoiminta tukee ja vahvistaa muistisairaan ihmisen osallisuutta ja auttaa toimintakyvyn ylläpitämisessä. Ihmisen tarve ja halu auttaa ja olla hyödyksi eivät vähene muistisairauden myötä, vaikka oma-aloitteisuus saattaa sairauden myötä vähentyä. Vapaaehtoistoiminta tuo elämään aktiivisuutta ja sosiaalisia suhteita sekä mahdollistaa tuttujen, opittujen taitojen käyttämisen.

Sanna-Kaisa Huhtala

Kirjoittaja on Muistiliiton järjestötyön asiantuntija

Lue myös muut Muistiliiton kanssa tuotetut artikkelit:

Miksi muistisairaan mieli muuttuu?

Muistisairaan itsemääräämisoikeus

Muistisairaan kohtaaminen

Muistisairaus työikäisellä