Yhteiskunnallisen vaikuttamisen kärkitavoitteena laadukas ja oikea-aikainen hoiva

Jätimme ensimmäisen raportin vaikuttamistoiminnasta Avoimuusrekisteriin.

Ilmoitukseemme voi käydä tutustumassa täällä.

Kevään kolme kovaa teemaa

Kevätkaudella 2024 vaikutimme kolmen meille keskeisen teeman tiimoilta. Agendallamme oli kestävien säästöjen tekeminen hoivasta, teknologian hyödyntäminen hoivassa sekä hoivan laadun ja henkilöstön hyvinvoinnin kannalta riittävä henkilöstömitoitus sekä henkilöstön pätevyysvaatimukset.  

Yhteinen ydin näissä kaikissa on kuitenkin sama: Miten varmistamme, että Suomessa saa asumispalveluita ja hoivaa silloin, kun niitä tarvitaan? Hyvinvointialueiden talousahdinko on tuttu saaga jo kaikille, jotka ovat milloinkaan avanneet mitä tahansa uutissivustoa. 

Mistä puhumme, kun puhumme kestävistä säästöistä?

Meidän näkökulmastamme hoivastakin on mahdollista säästää, mutta se pitää tehdä kestävällä tavalla. Kestävää säästämistä ei ole ihmisten hoivaan pääsyn estäminen, sillä se luo väistämättä kuluja muualle. Jos esimerkiksi mielenterveyskuntoutuja ei pääse asumispalveluiden piiriin, hän vie paikan toiselta psykiatrisella osastolla. Tai kun ikäihmistä makuutetaan sairaalan vuodeosastolla hoivakotiin pääsemisen sijaan, tuhlataan eurojen lisäksi ihmisten ainutkertaista toimintakykyä.  

Meidän viestimme on ollut se, että hoivasta on mahdollista hakea euroja mahdollistamalla monipuolinen henkilöstörakenne (hienosti sanottuna: vanhuspalvelulain 3 a §:ssa olevissa 11–13 kohdissa mainitun henkilöstön laskeminen sujuvasti osaksi mitoitusta), helpottamalla teknologian laskemista osaksi mitoitusta ja tekemällä hyvinvointialueiden oman tuotannon kustannuksista läpinäkyvämpiä, jotta ostopalveluiden järkevyyttä niitä vasten olisi mahdollista aidosti arvioida.  

Säästyvät eurot pitäisi näkemyksemme mukaan käyttää hoivan tarjoamiseen laajemmalle joukolle. Tämä on ollut muuten viestimme myös henkilöstömitoituksen mahdollisen laskun osalta. 

Mistä puhumme, kun puhumme teknologian hyödyntämisestä hoivassa?

Teknologiaan ja sen hyödyntämiseen hoivassa liittyy välillä kummallisia uhkakuvia: Robotit hoitavat mummomme, eikä ihmiskosketusta enää saa. Tämä ei taatusti ole kenenkään tulevaisuuskuva. 

Meidän tavoitteemme on tuoda teknologiaa ja tekoälyä attendolaisten työkavereiksi niin, että aikaa vaikkapa pyykkihuollosta tai lääkejakelusta vapautuisi kohtaamisiin. Sujuvampi arki on meille tässä johtotähti. Yksi hyvä esimerkki tästä on vaikkapa parhaillaan käynnissä oleva pilottimme kirjaamiseen liittyen. Suomalainen digiyhtiö Efima on luonut Attendolle Microsoftin puheentunnistusteknologiaa ja Azure OpenAI -kielimallia hyödyntävän tekoälyratkaisun, joka vähentää merkittävästi kirjaamisiin käytettyä aikaa ja parantaa niiden laatua. Tähän asti hoitajat ovat käyttäneet merkittävän osan työajastaan asiakastyön manuaaliseen kirjaamiseen. Uuden ratkaisun ansiosta hoitajat voivat sanella kirjaukset esimerkiksi puhelimeensa reaaliaikaisesti.  

Vaikka juuri nyt henkilöstötilanne on esimerkiksi meillä hyvä, tosiasia on, että tulevina vuosina koko alalta eläköityy suuri määrä työntekijöitä. Teknologian loikka pitää rakentaa nyt, ja siihen tarvitaan kannusteita.  

Mistä puhumme, kun puhumme hoivan laadun ja henkilöstön hyvinvoinnin kannalta riittävästä henkilöstömitoituksesta? 

Ikäihmisten hoivakodeissamme eletään aika tavallista arkea. Siihen arkeen sisältyy paljon kaikkea muuta kuin hoitotoimenpiteitä. On siis rehellistä todeta, että kaikkeen työhön hoivakodeissa ei tarvita sote-alan koulutusta. Toimintakykyä pidetään yllä vaikkapa sosiaalista kanssakäymistä edistävällä toiminnalla tai avustamalla digitaalisten virikepalveluiden käytössä ja läheisten kanssa kommunikoinnissa. Myös esimerkiksi ruokailussa avustamiseen kuluu valtava määrä hoitajien aikaa. Meidän näkemyksemme on, että kaikkeen tähän ei tarvita sote-alan koulutusta.  

Vanhuspalvelulaissa tämä on tunnistettu: Laissa puhutaankin muiden koulutettujen ammattilaisten työstä. Viestimme on ollut, että nämä ihmiset – hoitoapulaiset ja muut sote-alalle kouluttautumattomat henkilöt – pitää pystyä laskemaan osaksi mitoitusta nykyistä sujuvammin. 

Olennaista on, että henkilöstömitoitus ja -rakenne ovat sellaisia, että jokainen asukas ehditään kohdata hänen tarvitsemallaan tavalla – ja että henkilöstö jaksaa työssään. 

Meille avoimuus merkitsee luottamuksen rakentamista

Olemme tehneet muutosmatkaa vuodesta 2020 alkaen. Se on merkinnyt meille valtavaa kulttuurinmuutosta sisäisesti. Mutta se on merkinnyt myös suurta muutosta ulkoisesti. Olemme tietoisesti valinneet avoimuuden linjan, myös epäkohtien äärellä. 

Avoimuudessa on meille kysymys ennen kaikkea luottamuksen rakentamisesta. Olemalla avoimia teemme näkyväksi kaikkea sitä hyvää, mitä meille tapahtuu. Ja niitä oppeja, joita otamme myös. Ja Avoimuusrekisterin myötä teemme nyt näkyväksi niitä tavoitteita, joita meillä oman toimintaympäristömme osalta on.