Näkymätön työ – hoivavastuu valuu työajalle

Suomalaiset työssäkäyvät käyttävät läheistensä hoivaan 826 000 työtuntia – joka viikko. Asukkaidemme läheiset kertovat meille arjessa saman tarinan yhä uudelleen: palveluita on vaikea saada, jonot ovat pitkiä ja epävarmuus – erityisesti muistisairaan läheisen asuessa kotona – kuluttaa kaikkia.

Matka hoivaan on liian pitkä, ja kotona sinnittely kuormittaa sekä ikäihmistä että hänen omaisiaan. Me näemme tämän Attendo-kodeissamme päivittäin. Siksi halusimme selvittää, kuinka laajasta ilmiöstä on kyse. 

 

Kolme lukua

Joka
neljäs

työssäkäyvä suomalainen huolehtii ikääntyvistä läheisistään säännöllisesti

826 000

tuntia käytetään Suomessa läheisten hoivaan työajalla viikossa

77 %

suomalaisista kokee, että julkinen keskustelu aliarvioi ajan, joka kuluu ikääntyvien läheisten asioiden hoitamiseen

Kuka kantaa vastuun?

Vapaa-aika kuluu hoivaan

Hoiva näkyy myös töissä

71 %

ei voisi auttaa yhtä paljon ilman etätyötä

62 %

on siirtynyt osa-aikatyöhön hoivavastuun vuoksi

Etätyömahdollisuus on monelle hoivavastuussa olevalle välttämätön. 71 % niistä, joilla etätyömahdollisuus on, arvioi ettei voisi auttaa läheisiään yhtä paljon ilman sitä. Läheisiään hoitavista osa-aikatyössä olevista 62 % on siirtynyt osa-aikaisiin tehtäviin nimenomaan hoivavastuun vuoksi. 

Mitä ikääntyvän läheisen asioiden hoitaminen käytännössä tarkoittaa?

77 %

suomalaisista kokee, että julkinen keskustelu aliarvioi ikääntyvien läheishoivaan kuluvaa aikaa

77 % kaikista suomalaisista kokee, että julkisessa keskustelussa aliarvioidaan ikääntyvien läheisten asioiden hoitamiseen kuluva aika. Näkemys on jaettu yli puoluerajojen – luku vaihtelee vain välillä 66–85 % puolueesta riippumatta. 

Puolet työelämässä olevista arvioi lisäksi, että he tulevat tulevaisuudessa käyttämään työaikaa läheistensä hoivaan. Nuorimmilla (25–34-vuotiaat) luku nousee 57 %:iin. 

Tutkimuksesta

Attendo toteutti keväällä 2026 kansallisen kyselytutkimuksen, jonka toteuttajana toimi nSight Oy. Kysely kerättiin 27.2.–4.3.2026 online-paneelina, ja se kohdistettiin 25 vuotta täyttäneille suomalaisille ilman yläikärajaa. Vastaajia on yhteensä 2 008. 

Aineisto painotettiin kansallisesti edustavaksi iän, sukupuolen ja asuinalueen mukaan. Vastaajat jakautuivat sukupuolen osalta tasan: naisia 49 %, miehiä 51 %. Ikäjakauma kattaa kaikki aikuisikäluokat – suurin ryhmä on yli 64-vuotiaat (32 %). Alueellisesti vastaajia on kaikista suuralueista Helsinki-Uusimaalta (31 %) Pohjois-Suomeen (12 %). 

Noin puolet vastaajista on työelämässä, eläkeläisiä on 38 %. Tulotaso vaihtelee alle 20 000 eurosta yli 100 000 euron vuosituloihin. Sotealalla työskentelee 15 % vastaajista, ja lähes yhtä moni – 14 % – toimii omaishoitajana joko korvauksetta tai korvauksen kanssa. 

Näin luku työtunneista on laskettu

Tutkimukseen vastasi 2 008 yli 25-vuotiasta suomalaista, ja otos edustaa väestöä kyseisessä ikäryhmässä. Tilastokeskuksen mukaan tähän ryhmään kuuluu 3 842 802 suomalaista.

Vastaajista 10,1 % kertoi hoitavansa ikääntyvien läheistensä asioita myös työajalla. Väestöön suhteutettuna tämä tarkoittaa noin 388 500 ihmistä.

Jokainen heistä arvioi, kuinka monta tuntia viikossa tähän kuluu. Vastausvaihtoehdot olivat: alle tunti, 1–2 tuntia, 3–5 tuntia, yli 5 tuntia tai harvemmin kuin viikoittain. Kullekin vaihtoehdolle annettiin tuntikeskiarvo, ja luku kerrottiin sitä vastaavalla väestömäärällä.

Laskelman tulos: suomalaiset käyttävät viikoittain arviolta 826 000 tuntia työaikaa ikääntyvien läheistensä asioiden hoitamiseen.

Huom. Laskelma perustuu tutkimusvastauksiin. Luku poikkeaa Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoista, koska Tilastokeskus laskee mukaan kaikki 15–74-vuotiaat ja esimerkiksi vanhempainvapaalla olevat.

Lisätietoja

Haluatko kysyä lisää hoivakyselystä? Ota yhteyttä Siljaan:

Silja Silvasti, yhteiskuntasuhdepäällikkö

p. 041 5152233

silja.silvasti@attendo.fi