Osaavatko hoivakodin hoitajat hoitaa yhtä hyvin kuin kotona?
Muistisairaus
Ikäihmiset
Hanna Jensen on helsinkiläinen kirjoittaja, VTM ja logoterapeutti LIF®. Hannalla on 16 vuoden kokemus muistisairaiden vanhempien tyttärenä ja läheisenä. Hannan artikkelit käsittelevät elämää hoivakotiarjen rinnalla. Hän ei kirjoita asioista teoriana, hän kirjoittaa eletystä elämästä.
Onko perheenjäsenelläsi edessä muutto hoivakotiin? On inhimillistä ja ymmärrettävää pohtia, osataanko siellä puolisoa tai omaa vanhempaa hoitaa yhtä hyvin kuin kotona.
Ehkä takana on pitkä yhteinen historia, totutut tavat ja rutiinit – ja nyt huoli siitä, miten kaikki muuttuu.
Hoivakotimuutto merkitsee luopumista ja sopeutumista myös läheiselle, eikä se tapahdu hetkessä. Joskus asukas sopeutuu nopeammin kuin läheinen.
Arki muuttuu, mutta voi silti olla hyvää
On totta, että arki ei ole hoivakodissa samanlaista kuin kotona. Se voi silti olla toisella tavalla hyvää ja joskus myös turvallisempaa.
Usein muuton hetkellä läheiset ovat jo väsyneitä hoivaamiseen. Hoivakodissa vastuu ei ole enää yhden ihmisen harteilla. Hoitajat hoitavat yhdessä, tiiminä. Sinä olet tärkeä osa tätä tiimiä, koska läheisenä tunnet asukkaan parhaiten. Olet mukana rakentamassa hänen hyvää elämäänsä kertomalla, mistä hän pitää ja mistä hän ei pidä.
Jokaisella asukkaalla on omahoitaja. Hän tuntee asukkaan ja tämän taustan ja tarpeet ja pitää niistä huolta.
Arki pyritään rakentamaan asukkaan näköiseksi. Jos asukas nukkuu mielellään pitkään, se onnistuu. Jos musiikki tai liikkuminen on tärkeää, lempipuuhille annetaan mahdollisuus myös hoivakodissa. Jos asukas on puhelias, häntä autetaan löytämään juttuseuraa.
Vaikka yhteiselo muuttuu, jotain uutta hyvää voi todella tulla tilalle.
Hoivakodissa on seuraa ja rytmiä
Hoivakodissa on ympärillä seuraa ja ohjelmaa, jota kotona ei aina jaksa järjestää. Monille muistisairaille ihmisille on merkityksellistä, että juttukavereita on enemmän ja päivässä on rytmiä.
Esimerkiksi erilaisia ateriahetkiä on viisi kertaa päivässä.
Henkilökunta kouluttautuu jatkuvasti ja asukkaan kohtaamiseen panostetaan. Asukkaan vointia ja mielialaa seurataan ja tekemisiä kirjataan. Hoitaminen ja hoivaaminen perustuvat siis myös tietoon.
Sinulla on aina ääni ja oikeus sanoa
Saat käydä hoivakodilla niin usein kuin haluat. Ehkä nyt on mahdollista palata hoivasuhteesta parisuhteeseen tai vanhemman ja aikuisen lapsen väliseen suhteeseen. Voit mennä kylään, jutella, tehdä mukavia asioita. Jos käyt usein, tutustut myös hoitajiin.
Jos jokin hoivakodissa ei toimi mielestäsi hyvin, sinulla on oikeus sanoa siitä. Palautetta suorastaan toivotaan ja se otetaan vakavasti. Sen jälkeen mietitään yhdessä, miten arkea voidaan parantaa. Henkilökunta on tottunut käsittelemään vaikeitakin tilanteita. Hoivakodissa halutaan, että asukas ja sinä läheisenä koette, että elämä voi olla hoivakodissakin hyvää.
Terveisin, Hanna Jensen
