Blogi: Hoivan johtajana oppimassa Attendo-kotien arjesta

Omasta varsinaisesta hoitotyössä toimimisestani on jo kulunut jonkin aikaa, joten halusin ymmärtää paremmin henkilöstömme arkea hoivakodeissa. Aloitin huhtikuussa 2023 aluejohtajana Attendolla ja pestauduin kesäkuussa perehdytysvuoroihin kuuteen Attendo-kotiin.

Työvuoro alkoi tyypillisesti yöhoitajan tai aamuvuoron lyhyellä raportilla. Tämän jälkeen katsottiin, ketkä asukkaat ovat kenenkin vastuulla ja aloitettiin päivän työt.

Kuva: Aluejohtaja Annareetta Vaara työskenteli kesän aikana muun muassa Attendo Kaislassa. Kuvassa tiiminvetäjä Tiinaliina Lehtinen, Annareetta, lähihoitaja Anna-Maija Honkanen ja lähihoitaja Emma Ahonen.

Sain nimetyn parin seurakseni. Asukkaat suhtautuivat iloisesti ”uuteen hoitajaan” ja ottivat minut hyvin vastaan, samoin henkilöstö. Pääsin seuraamaan, miten asiakaslähtöinen toiminta ja kunnioittava kohtaaminen todella näkyy henkilökunnan työskentelyotteesta. He kysyvät asukkaiden toiveita ja ne, jotka eivät enää pysty vastamaan, huomioidaan keskustelemalla rauhallisesti ja kertomalla, mitä tehdään ja havainnoimalla, miten asukas kontaktiin reagoi.

Oli mukava huomata, että omasta aiemmasta hoitotyön kokemuksestani ihan kaikki ei ole unohtunut! Työskentelin Attendo Kotisalossa Hartolassa, Attendo Kaislassa Sysmässä, Attendo Vappulassa Lohjalla, Attendo Kultakehrässä Hyvinkäällä, Attendo Levonmäessä Keravalla ja Attendo Villa Linneassa Espoossa. Yhdessä asukkaiden kanssa ulkoilimme, kuuntelimme musiikkia ja osallistuimme laulutuokioon ja karaokehetkeen. Seurasin leivontahetkeä, pelasimme korttia, heittelimme palloa. Kuulin lukuisia upeita asukkaiden elämäntarinoita.

Kokemukseni perusteella tätä haluan jatkossa lisää!

Kuva: Attendo Levonmäessä Annareetan työparina oli Deepa Shrestha (oik.) Kuvassa vasemmalla Attendo-kodin johtaja Katja Kantola.

Puutteellisella kielitaidolla pärjää, kun saa apua

Työskentelin 2000-luvun alussa hetken Hollannissa. Hollanti on ollut aktiivinen työperäisen maahanmuuton osalta jo pitkään ja vuodeosaston henkilöstö, jossa työskentelin, ottivat mieluusti vastaan sairaanhoitajan Suomesta, alkuvaiheessa todella huonolla kielitaidolla. Tämän kokemuksen myötä luulen hiukan ymmärtäväni, miltä hoivakotiemme kansainvälisistä työntekijöistä tuntuu, kun he aloittavat uudessa työssä ja heidän kielensä on vieras ja tuntuu mahdottomalta oppia.

Muistan hyvin ensimmäiset päiväni uudessa työpaikassani Aneas Verpeelghuisin kuntoutusosastolla. Etelä-Hollanti, jossa asuimme, on aluetta, jossa on voimakas murre, joka toi alkuvaiheessa omat haasteet potilaiden ja henkilökunnan ymmärtämiseen. Jossain vaiheessa pystyin kirjoitettua kieltä lukemaan kohtuullisesti ja puhetta opin hiljalleen ymmärtämään ja jopa hiukan kommunikoimaan itsekin. Työtäni Hollannissa helpottivat merkittävästi muutamat sydämelliset kollegat, jotka jaksoivat kärsivällisesti auttaa ja neuvoa. He ottivat mukaan ja perehdyttivät.

Hollannissa työskentely nuorena, kohtuullisen vastavalmistuneena sairaanhoitajana, heikolla kielitaidolla, ei ollut aina helppoa. Tilanteita tuli vastaan, jolloin en ymmärtänyt riittävästi potilaita ja heidän olemuksestaan huokui turhautuneisuus. Myös kollegoiden kanssa saattoi olla tilanteita, jossa ymmärsin asioita väärin tai tulin väärin ymmärretyksi. Näistäkin tilanteista selvittiin.

Tarvitsemme uusia työkavereita myös Suomen ulkopuolelta

Vuosien ajan on uutisoitu siitä, kuinka vaikeaa on saada henkilöstöä hoivatyöhön. Henkilöstöpula ei ole ainoastaan hoiva-alan tai yksityisten toimijoiden haaste, vaan samojen ongelmien kanssa painii julkinen sektori ja myös esimerkiksi ravintola-ala. Työvuoroissani Attendo-kodeissa työskentelin kollegojen kanssa, joiden juuret olivat eri puolilla maailmaa. Tämä on ollut arkipäivää jo pitkään monissa Euroopan maissa. Suomessa on vasta viime vuosina herätty siihen, että tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa myös hoiva-alalle.

Kokemus työskentelystä monikulttuurillisessa työyhteisössä Attendo-kodeissa oli hyvä. Esihenkilömme ja hoitajat käyttävät työkielenä suomen kieltä – hankalimmat tilanteet puhuttiin tarvittaessa englanniksi. Eräässä hoivakodissa filippiiniläinen hoitajamme sanoi napakasti, kun yritin puhua englantia, että hän haluaa puhua pelkästään suomea!

Kielitaito paranee vain harjoittelemalla. Hoitajamme ovat myös kekseliäitä ja he käyttivät apuna Google-kääntäjää, mikäli halusivat tarkistaa, että kirjaaminen suomeksi menee oikein. Näin monta kertaa, kuinka työntekijän kielitaito ei ollut täydellinen, mutta asukkaan kohtaaminen kyllä oli. Eri kulttuuritaustaisilla hoitajillamme on upea tapa kohdata asukkaamme lämpimästi. Eräs hoitaja, joka oli vasta aloittanut oppisopimuskoulutuksessa, sai ahdistuneen asukkaamme rauhoittumaan olemalla lähellä ja rauhoittelemalla häntä. Tämä on erityisen arvokas taito.

Kohtaamiset ovat Attendon sydän

Hyviin kohtaamisiin kiteytyy kaikki: olemassa olomme oikeutus ja jokapäiväiset valintamme asukkaidemme parhaaksi. Sillä on erityisen iso merkitys, miten kohtaamme kollegoina toisemme. Työntekijämme ovat yhtä kuin Attendo ja heidän hyvinvointinsa on toimintamme perusta.

Tulevaisuudessa Suomessa yhä useammassa työyhteisössä työskentelee ihmisiä erilaisilla kulttuuritaustoilla. On tärkeää, että arvostamme ja olemme uteliaita ymmärtämään erilaisuutta.

Monissa hoivakodeissamme on jo pitkään työskennellyt työntekijöitä erilaisilla kulttuuritaustoilla. Näiden kotien käytänteistä olisi hyvä ottaa mallia erityisesti hoivakodeissa, joihin on tulossa ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä ensimmäistä kertaa. Työyhteisöissä on hyvä pohtia etukäteen, miten helpotamme kansainvälisten työntekijöiden perehdytystä luomalla sellaiset ohjeistukset, joita on helppo lukea ja jotka eivät aiheuta liikaa tulkinnanvaraisuuksia. Samaten on tuettava työyhteisöä uusien kollegojen hyvässä kohtaamisessa, vaikka yhteistä kieltä ei heti olisikaan.

Annareetta Vaara

Ikääntyneiden palveluiden aluejohtaja

Attendo Suomi